Meilläkin on herännyt viimeaikaisten lehtikirjoittelujen myötä keskustelua uskontokasvatuksesta ja sitä kautta myös ruokarukouksista. Osalla hoitajista on ollut käytössä ruokarukous. Monen pöytään ruokarukous on "hiipinyt" jonkun perheen toivomuksesta, mutta on toki joitakin hoitajia, joilla ruokarukous kuuluu päivään siinä missä hammasharjakin.
Omassa ryhmässäni emme ole ruokarukouksia tai loruja harrastaneet, johtuen siitä että hoidossani on ollut lapsia, joiden elämään ei ruokarukous ole kuulunut ja taas sitten vastaavasti kukaan vanhemmista ei ole asiaa koskaan puheeksi ottanut tai sitä vaatinut.
Nyt kuitenkin tuli puheeksi erään hoitajan kanssa, hänellä kun ruokarukous on käytössä, että rukous on ollut hyvä pöytäänrauhoittumiskeino. Hoitaja oli kuitenkin alkanut miettimään voisiko rukouksen korvata lorulla, kun enää hoidossa ei ollut niitä lapsia, joiden kotoa toive ruokarukouksesta oli tullut. Lupasin sitten etsiä tällaisia loruja, kun muistin tämän ensimmäisen:
”Kukko puuron keittää,
kana maidon lämmittää
pienet linnut lusikat jakaa,
tulkaa lapset syömään ruokaa!”
Loruja löytyikin sitten muitakin, esim. nämä ovat ilmeiseti käytössä stainerkouluissa:
”Maasta versonnut on vilja tämä,
armaan aurinkoisen kypsyttämä.
Rakas aurinko ja rakas maa
teitä emme tahdo unhoittaa,
hyvää ruokahalua!”
”Leipä viljasta, vilja valosta,
valo auringon talosta
hyvää ruokahalua kaikille!”
"Kiitos ruoasta aurinko ja maa.
Ja kaikki jotka ruokaa valmistaa."
Tämä on kuitenkin ehkä vitsikkäin, joka tuli vastaan:
”Älä kaiva nenää,
älä yski enää,
aukaise vaan suusi,
täältä tulee muusi,
hyvää ruokahalua kaikille!”
Ja sitten vielä tämä, tämä on aivan hellyyttävä, ja sopii varmasti kaikille vakaumukseen katsomatta:
”Mirrin viikset maitoon kastuu,
ruokapöytään lapset astuu.
Kiitos pöydän antimista”