Äskettäin eräällä palstalla perhepäivähoitajat keskustelivat lasten kanssa ulkoilusta, tai oikeastaan siitä, voivatko lapset ulkoilla yksin.
Jostakin syystä en itse ainakaan keksi mitään syytä, miksi hoitaja ei voisi ulkoilla lasten kanssa. Mitä se hoitaja tekee sillä aikaa kun lapset ulkoilevat? Itse en päästä lapsia edes aidatulle pihalle keskenään, en edes niitä lapsia, jotka ovat pukeissa ennen toisia. Meidän talossa tietty etuna on se, että meillä on lasikuisti, jossa on lukittava portti, jota lapset eivät saa itse auki. Tähän kuistille lasken joskus isompia lapsia siksi aikaa kun laitan pienimmille loppuja vaatteita. Nyt kun kaikki lapset ovat alle nelivuotiaita, ei kuistille lähde kukaan etukäteen, vaikka se ihan turvallinen onkin.
Päivät pitää vain osata suunnitella niin, että voidaan toimia yhtenä ryhmänä. Hitaimmat pukijat alkavat pukea ennen nopeita. Ruoka laitetaan aamulla valmiiksi tai puolivalmiiksi, ja kun tullaan takaisin, tehdään ruoka loppuun. Ei niitä perunoita hoitajan tarvi lähteä keittämään sinne sisälle kesken ulkoilun. Pienimpien nukkuessa isommat leikkivät "hiljaisia" leikkejä, pelaavat tai askartelevat, kyllä ne isommat ehtivät ulos sitten välipalan jälkeen kun muutkin. Eikä sen pienimmänkään tarvi nukkua koko päivää, yö on nukkumista varten, eihän sitä unta voi riittää, jos päivällä nukutaan vielä neljän jälkeen.
Toki... onhan se joskus aika rasittavaa, kun kesken ulkoilun raahaat koko porukan takaisin sisälle, vain siksi että yhdellä on pissahätä... tai kakka housussa... mutta minkäs teet, kaikkien on tultava mukaan, ei ketään voi jättää valvomatta pihaan odottamaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti