Miten onkaan vaikeaa olla tekemättä mitään? Elämä on osoittautunut yllättävän haastavaksi, kun langetetaan nosto- ja kantamiskielto useammaksi viikoksi. Eräänäkin päivänä päätin tehdä kaalilaatikkoa: fiksuna ymmärsin pyytää miehen paloittelemaan kaalin neljään osaan, jotta saisin niitä sitten itse siirrellä, kun ovat kevyempiä. Siirtelin sitten kaalin paloja pöydältä toiselle, kunnes tajusin, että monitoimikonehan on jääkaapin yläpuolella kaapissa, ja painaa aikas paljon. Eihän siinä sitten muu auttanut kuin pilkkoa kaali veitsellä, kun nyt ensin toivuin kututuksesta.
Nyt on kulunut kolme viikkoa tekemättä "mitään", ensimmäisellä viikolla katsoin kaikki televisio-ohjelmien tallennukset ja askartelin lasten joulupaketteihin pakettikortit, seuraavilla kahdella viikolla etsin joulujuhlassa esitettävät kappaleet, järjestelin työkavereiden kanssa tiimin osuutta päivähoito 40v näyttelyyn, kävinpä yhden lauantai koulutuksessa ja parissa iltakokouksessakin, mutta silti on tosi tylsää. Eilen aloin sitten hiljalleen siivoilla paikkoja sieltä täältä. Ai niin yritin katsoa televisiotakin ja löysin ostostv:n lisäksi jopa uusia "lempi"ohjelmia, kuten ennustaja- ja astraltv:n.... Ei h######ti, ei kai sellaista s**taa kukaan katso?
Vielä kaksi viikkoa edessä... onneksi jo saa vähitellen tehdäkin jotakin...