Syksy on mennyt taas nopeaan. Syksyn aikana olen miettinyt miksi perhepäivähoito tuntuu olevam monella paikkakunnalla häviämässä? Miksi perhepäivähoidon arvoa ei nähdä tai tunnusteta yhtenä varhaiskasvatuksen muotona? Samaan aikaan uutisoidaan päiväkotien liian isoista ryhmistä, uupuneista hoitajista ja siitä kuinka ammattilaisista on pulaa.
Tästä huolimatta vietetään mukava joululoma, jälleen kerran kaikessa rauhassa keskellä koronarajoituksia. Nykyinen ryhmä hajosi lomalle jäädessä, ja nyt hetken aikaa hoidossa on vain kolme lasta ennen kuin lähteneen lapsen tilalle tulee uusi. Meillä onneksi kuitenkin maksetaan palkkaa aina neljän paikan mukaan ettei palkka laske vaikka uusi lapsi ei heti vuoden alusta aloitakaan. Mielenkiintoiseksi kuvio muuttuu siinä kohtaa kun kukaan lapsista ei ole hoidossa kokopäiväisesti tai edes joka päivä, joskin joka päivä onnelsi on joku hoidossa.
Nyt vain toivotaan lumista talvea ja sitä ettei olisi kovin paljon pakkaspäiviä, jos rajoitukset jatkuvat taas koko talven.
Ja hei! Hyvää joulua kaikille!