Toiminnansuunnittelusta

Kuvan askarteluu löytyy ohje TÄÄLTÄ

Nyt parina kertana olen törmännyt erikoiseen asiaan toiminnansuunnittelua ajatellen. Ensiksi törmäsin asiaan koulutuksessa, jossa piti miettiä toiminnansuunnittelun prosessia, ja ryhmässäni oli parikin henkilöä, jotka toimivat päiväkodissa tai esiopetuksessa avustajana. No ei ollut kummallakaan edes mielipidettä miten prosessi saadaan alkuun saati sitten miten siinä edetään. Heillä kun opet tekee suuunnitelmat (ja niin kuuluu tehdäkin) ja sitten muut vaan tekevät mitä käsketään. Tarkoitus siis keskustella oman työpaikan käytännöistä. 

Toisen kerran asia tuli vastaan facessa, jossa näyttöön valmistautuva opiskelija kyseli jotain vinkkiä toiminnan järjestämiseen. Opiskelija oli hyvin ilmeisesti keksinyt mitä tehdään noin niinkuin käytännössä, esim. vaikkapa mitä askarrellaan. 

Itseäni asia kovasti ihmetytti ja ehdin jo ensimmäisestä tapauksesta keskustella meidän puistokokouksessa toisten hoitajien kanssa. No sielläkin sain vähän jollekin asiaa perustella, kun ei heti auennut kanssaolijoilleni, mikä asiassa ihmetytti. Tästä syystä aloinkin sitten ihmetellä onko aivoni jotenkin monimutkaisesti rakennettu, kun käännän ja väännän asioita aina mielessäni moneen kertaan. Tästä syystä tehdäänkin nyt testi:

Kuka keksii ensimmäisenä, miksi nämä tapaukset jäivät mieltäni vaivaamaan? Ensimmäiselle oikein arvanneelle lähetän palkkioksi yllätyspalkinnon.  

Allerginen lapsi perhepäivähoidossa

Kansallisen allergiaohjelman mukaan pääsääntö on, että allerginen lapsi syö päivähoidossa samaa ruokaa kuin muut lapset, jollei allergiaruokavalion välttämättömyydestä ole lääkärinlausuntoa.

HYKS:n Lastentautien ja lasten allergologian erikoislääkärin, dosentti Anna Pelkosen mukaan ruoka-allergisen lapsen hoito on yksilöllistä; välttämisruokavalio on yleensä aina määräaikainen ja iänmukainen ruokavalion laajennus tärkeää. Välttämisruokavalion tarkkuus on arvioitava yksilöllisesti ja laajoihin välttämisruokavalioihin ei ole perusteita. 

Tämä tarkoittaa sitä, ettei ruoka-aineita kannata rajata pois ruokavaliosta "varmuuden vuoksi", kuten joskus aiemmin on tehty. Ruokavaliota ei myöskään rakenneta pelkän allergiatestaustuloksen varaan, vaan  todellisten oireiden mukaiseksi. Uudessa allergiaohjelmassa tuetaan terveyttä, ei allergiaa.

Anna Pekosen mukaan ruoka-allergian hoidossa käytettävän välttödieetin haittoja ovat vahinkoaltistusten riski/pelko, vakavien reaktioiden riski sekä ravitsemuksellinen riittämättömyys. Ruoka-allergisen lapsen hoito on yksilöllistä; vältetään vain niitä ruokia, joista oireita tulee. Välttämisruokavalio on yleensä aina määräaikainen ja välttämisruokavalion tarkkuus on arvioitava yksilöllisesti ja säännöllisesti. Laajoihin välttämisruokavalioihin ei ole perusteita ja kouluun menevien välttämisruokavalioiden asianmukaisuus tarkistetaan. 

Uusimpien tutkimusten mukaan allergiat eivät vähene välttämällä vaan siedättämällä. Pelkästään se, että välttämisruokavalioista vaaditaan lääkärintodistus, vähentää ruokavalioiden määrää yli kolmanneksella. Näin voidaan keskittyä niihin todellisiin ruokavalioihin, ei nirsoiluun.

Päivähoidossa vanhemmilla on tärkeä rooli lapsen allergiaruokavaliota rakentaessa. Joskus allergeenien löytäminen on aikamoista salapoliisityötä, ja yleensä vanhemmat tuntevat lapsensa muita paremmin. Pääsääntöisesti kaikki ruokavaliomuutokset siedätyksineen ja kokeiluineen suoritetaan kotona. Vasta kun ruokaaine on todettu lapsen ruokavalioon sopivaksi, se lisätään yhteisesti sovitulla tavalla lapsen ruokavalioon. 

Vanhemmat ovat erittäin tärkeässä roolissa myös siinä suhteessa, ettei ruokavaliota supisteta turhaan, jolloin ruokavalio saattaa muuttua liian kapeaksi.