Nyt tätä puuhaa tehdään neljättä viikkoa, ja edelleen ruoka maistuu kuksasta lusikoiden tai haarukoiden. Oma leikkikenttä on remontissa ja siten käyttökiellossa vielä jonkin aikaa, joten suuntaamme leikkimään hieman kauemmaksi. Eipä tuohon seuraavaksi lähimmälle leikkikentällekään kovin pitkä matka ole, ja kentän lähellä on kiva puistoalue, jonne retkipeite on kätevä levittää. Puistikon ainoa isompi ongelma on siellä viihtyvät "alanmiehet", jotka saattavat pitää aikamoista älämölöä, ja tekstikään ei aina ole painokelpoista saati lasten korville sopivaa. Tätä porukkaa ilmeisesti alkaa jo helle painaa, kun viikkojen vieriessä ukot ovat vähentyneet, ja tänään puiston penkillä oli hiljaista, kun siellä oli päiväuniaika.
Eilen ruokana oli muusia ja lihapullia, joskin jälkiruokaa oltiin vailla, kun jokusen kerran sellaistakin on ollut tarjolla. Kauppareissuakin ehdoteltiin jälkkärivajeen korjaamiseksi. No ilman jälkkäriä jäätiin, kun kun rahaakaan ei mukana sattunut olemaan.
Tänään pistelimme lounaaksi kanakeittoa, ja läheisen senioripuiston penkillä parikin puistokemistiä naukkailivat omat keittonsa lasipullon suusta. Onneksemme senioripuisto tyhjeni ja lapset pääsivät tasapainoilemaan telineisiin joksikin aikaa. Retkipeitteen taittelu meinasi tuottaa harmaita hiuksia tuolla yltyvässä tuulessa ja lippiksetkin laitettiin kotimatkalla suosista rattaisiin, kun eivät päässä pysyneet.
Toukokuu on lopuillaan ja ensimmäinen lapsi jää pitkälle kesälomalle, ensi viikolla saamme ryhmään uuden lapsen ja lomaankaan ei ole pitkä aika. Kulunut kuukausi on ollut säiden puolesta aivan mahtava. Meille on jo muodostunut pienoiseksi perinteeksi retkeillä paikalliselle leirintäalueelle uimaan ja leikkimään, sääli vai ettei meillä kuljetukset onnistu tällä hetkellä mitenkään, niin rantareissut ovat jääneet väliin.
Tänään pistelimme lounaaksi kanakeittoa, ja läheisen senioripuiston penkillä parikin puistokemistiä naukkailivat omat keittonsa lasipullon suusta. Onneksemme senioripuisto tyhjeni ja lapset pääsivät tasapainoilemaan telineisiin joksikin aikaa. Retkipeitteen taittelu meinasi tuottaa harmaita hiuksia tuolla yltyvässä tuulessa ja lippiksetkin laitettiin kotimatkalla suosista rattaisiin, kun eivät päässä pysyneet.
Toukokuu on lopuillaan ja ensimmäinen lapsi jää pitkälle kesälomalle, ensi viikolla saamme ryhmään uuden lapsen ja lomaankaan ei ole pitkä aika. Kulunut kuukausi on ollut säiden puolesta aivan mahtava. Meille on jo muodostunut pienoiseksi perinteeksi retkeillä paikalliselle leirintäalueelle uimaan ja leikkimään, sääli vai ettei meillä kuljetukset onnistu tällä hetkellä mitenkään, niin rantareissut ovat jääneet väliin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti