Jos joku menee täällä meilläpäin tuohon läheiseen metsään, niin ei siellä tarvi karhuja pelätä... meidän hoitolapset siellä vain ovat kulkeneet kivien ja kantojen yli.
Oltiin tänään aamupäivä siis läheisessä metsässä työkaverin kanssa, ja olihan se minullekin uusikokemus lähestyä paikallista ulkoilualuetta toisesta suunnasta kuin ennen. Koska meillä molemmilla oli mukana myös ratasikäisiä lapsia, kuljimme rattaille sopivia polkuja, lapset kyllä sitten viipottivat ympäri metsään kiiveten isojen kivien päälle ja puunrunkojen yli. ja kun retkellä ollaan, niin toki matkassa oli myös evästä, joka syötiin kaatuneella puunrungolla istuen. Hauskinta taisi kuitenkin olla hyppiminen vesilätäköissä. Sieniä löydettiin todella paljon ja työkaveri saikin saaliikseen ison kasan lampaankääpiä.
Niin ja kamerakin sanoi työsopimuksensa irti, että silleen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti