Lasten kanssa leipominen on kivaa! Viime viikolla leivoimme lasten kanssa pullaa. Alunperin tarkoituksena oli leipoa keskiviikkona, mutta sitten osa lapsista oli poissa ja päätinkin siirtää leipomisen torstaiaamupäiväksi. Pullataikinasta tehtiin kaikille sopivaa: nesteenä vesi, ja ei kananmunaa.
Meillä on lasten kanssa ollut tapana leipoa niin, että minä leikkaan sopivia paloja, joista lapset sitten leipovat oman innostuksensa mukaan pullia. Ainoa sääntö on se että yksi pala = yksi pulla. Tämä sääntö siksi, että pullista tulisi edes suunnilleen saman kokoisia, ja siten kypsyisivät uunissa yhtäaikaa.
Jokainen lapsi saa leipoa niin monta pullaa kuin yhdelle pellille mahtuu, ja kaikki itse leipomansa pullat saa viedä kotiin illalla. Toki yksi pulla jokaisen lautaselta syödään välipalalla "maistiaisena".
Pulliin käytämme mausteena kanelia, sokeria ja rusinoita... yleensä, nyt ei kukaan halunnut ottaa rusinoita, joten pullien väliin meni sitten vain kanelia ja sokeria. Aiemmin olemme voidelleet pullat kananmunalla, mutta nyt pullat paistettin allergiasyistä voitelematta. Olisihan toki voinut voidella muullakin kuin kananmunalla, mutta lapset innostuivat pullien noustessa leikkimään, niin laitoin pullat vaan uuniin.
Pienin leipuri oli reilu 1v ja vanhin 3½. Pienintä lukuunottamatta kaikki saivat leivottua pellillisen pullaa kotiin viemisiksi. Pienimmän pullasaldoksi tuli kolme. :)
Osaa lapsista tuli vastaan jo koulussa oleva, aiemmin hoidossani ollut isosisarus, joka aivan innoissaan alkoi selvittää kuinka muistaa leiponeensa meillä pullia. Oli kuulemma kotona pitänyt hyvin puolensa, jotta oli saanut osansa pienempien sisarustensa leipomuksista.
Hyviä muuten tuli!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti