Minulla on ollut hoidossa pieni alle vuoden vanha lapsi hoidossa. Lapsi on ollut hoidossa muutamia päiviä ja viihtynyt hyvin, mutta väistämättä tulee mieleen, etten ehkä omaa lastani olisi pystynyt luovuttamaan hoitoon ihan ventovieraalle. Nimenomaan MINÄ en olisi pystynyt luovuttamaan, lapseni ehkä olisi pärjännyt hoidossa, ja tuskin siitä kauheasti olisivat traumatisoituneet.
Jos minun kuitenkin olisi ollut pakko lapseni hoitoon viedä hyvin pienenä, en olisi ajatellutkaan vieväni lastani muualle kuin perhepäivähoitajalle. Minun käsitykseni päivähoidosta on sellainen, että hoitajilla on paljon aikaa lapsille ja hoito on yksilöllistä, lapsen persoonallisuuden huomioon ottavaan, ja kokemukseni mukaan tällaista hoitoa saa juuri perhepäivähoidossa.
Alle vuoden vanha on helppohoitoinen, joskin hoito vaatii ajan jakamista toisella tavalla kuin silloin kun hoidossa on isompia leikkiviä lapsia. Tällainen alle vuoden vanha yleensä on tyytyväinen kun saa ruokaa, lepoa ja syliä riittävästi. Suurin osa näistä alle vuoden vanhoista sopeutuu hoitoon paljon paremmin kuin esim. kolme-neljävuotias, mummon hoidossa ollut, pumpulissa pidetty perheensä ainokainen.
Nämä noin vuoden ikäisenä hoitoon tulevat ovat kivoja hoidettavia, varsinkin jos ovat hoidossa kouluikään asti. Joskus neljä-viisivuotiaana näistä lapsista on hoitajalle suuri apu kun hoitoon tulee uusia pieniä. Tällainen pienenä hoitoon tullut lapsi kun on muutaman vuoden päästä hoitopaikassa kuin kotonaan ja toimiin esimerkkinä pienemmälleen. Siinä pienempi oppii ”talon tavoille” vähän kuin itsestään, isompaa jäljittelemällä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti