Koulutuksen merkitys kaikilla aloilla on mielestäni korostunut viime vuosina. Pelkkä koulutus toki ei vielä yksinään takaa ammattitaitoa, mutta koulutus toimii hyvänä pohjana, jota työkokemus vahvistaa. Mielestäni ammattitaito on nimenomaan koulutuksen ja kokemuksen yhteissumma.
Esimiehen kanssa käytävissä kehityskeskusteluissa olen itse aina kokenut koulutukseni olevan yksi vahvuuksistani. On varmasti helpompi arvioida, milloin jokin asia, esim. lapsen kehityksessä, poikkeaa tavanomaisesta.
Aiemmin olen jo viitannut koulutukseen kirjoittaessani laeista ja ”laeista”. Kyseisessä kirjoituksessa otin esimerkin meidän kaupungissa vallitsevasta ”ravitsemuskoulutusongelmasta”. Mielestäni on hyvä, että koulutusta järjestetään, mutta mielestäni koulutus voisi olla vaihtelevampaa kuin tällä hetkellä. Tiedän kyllä, että ravitsemukseen liittyvää koulutusta järjestetään meidän kaupungissa siksi, että sille on tarvetta. Koulutuksen sisältö tai kohderyhmä on kuitenkin väärä, koska juuri ne hoitajat, jotka vuosien ajan ovat tehneet ruokaa samalla kaavalla lapsille, eivät joko osallistu tai sisäistä opetusta.
Itse kaipaisin koulutukseen lisää vaihtelua. Meillä kyllä järjestetään vuosittain koulutusta, mutta luonnollisesti koulutus lähtee lähinnä siitä mitä on tarjolla. Ruokakoulutusta on ilmeisesti helppo järjestää, kun siihen löytyy kouluttajia omasta kaupungista, esim. kotitalousopettajia ja ravitsemusterapeutteja. Samoin ensiapukoulutus on hyvässä mallissa, ja sitä järjestetään joka kolmas vuosi, ensiaputaidon ylläpitämiseksi. Yllättäen kuitenkin puutteita on ihan perustiedoissa, kuten siinä kuinka hyvin tunnetaan päivähoito- tai muita lakeja, jotka määrittelevät työtämme. Meille on järjestetty koulutusta myös liittyen orientaatioihin: taidekasvatusta sisältäen musiikkia, teatteria, kuvaamataitoa, mutta miksei järjestetä koulutusta siitä kuinka orientaatiot siirretään arkipäivän tilanteisiin, joissa opetus menee paremmin perille, kuin missään toimintatuokiossa.
Miksi ei järjestetä opetusta siitä, kuinka käytetään hyväksi arjen yllättävät tilanteet ja lapsen luontainen kiinnostus omaan ympäristöönsä?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti