Pilkkikisat

 

Tällä viikolla kun lapset ovat leikkineet omia pahvilaatikkoleikkejään, myös hoitaja on ehtinyt leikkiä laatikoilla, tai no... yhdellä laatikolla. Tätä on jaksettu käydä ihmettelemässä, että mikä siitä tulee ja vielä tärkeämpi kysymys on ollut se kenelle tätä olen tekemässä. Ihan oma idea tämä tosin ei ole vaan Facessa huomasin jonkun tehneen tälläisen laatikon josta voi onkia kaloja. Vähän sitten jalostin ideaa ja yhdistin siihen tosi vanhan akvaarioaskarteluidean, jossa kalat roikkuvat lankojen varassa.

Kalat tulostin netistä ja liimasin kaksi kalaa yhteen, jolloin kalasta tuli kaksipuoleinen. Kalat on laminoitu ja suun kohdalle laitoin klemmarin ja onki on tehty puisesta grillivartaasta, huopapalasta ja tehokkaasta magneetista. Laatikon maalasin pulloväreillä ja laitoin kalat roikkumaan aina pareittain langasta.

Tämän voisi toki askarrella lasten kanssa, joskin nyt halusin tarkoituksella tulostaa kalat "oikean" näköisenä. Tässä järvessä ui tuttuja suomalaisia kalalajeja; hauki, lahnoja, ahvenia, särkiä ja salakoita.

Laatikko poikineen

 

Koronan myötä koko maailma on on muuttunut. Onneksi lapset ovat lapsia, ulkoiluilmat mitä mahtavimmat, lunta on paljon ja pakkanen on toistaiseksi pysynyt maltillisena. Koska kaikki sisätoiminta on meillä pois kuvioista ja ryhmässä isoja aktiivisia lapsia, on meidän päivät kuluneet kaavalla aamulla ulos - unille - leikkejä/tehtäviä/pelailua - ulos/kotiin. Säät ovat suosineet siten, että ulkojäät on saatu käyttöön, lunta riittää vaikka mihin, juu välillä myös sinne missä sitä ei tarvittaisi, lapsilla on luistimet ja sukset sekä intoa niiden käyttöön.

Ja sitten eräs tosi mieluinen juttu: pahvilaatikot, niitä tulee ruokaostosten mukana kätevästi joka viikko useampia. Nyt meillä on väkerretty hetken aikaa laatikkoautoja aiemman laatikkotalon lisäksi. Autoihin lapset ovat piirtäneet vaikka minkämoisia nappuloita ja merkkivaloja, ties mitä tulevaisuuden keksijöitä näistä vielä kasvaa. 

Liikennevalojen tekeminen ulkoistettiin hoitajalle, ja kun meillä täällä maalla ei liikennevaloja ole, niin päästiinpä samantien selvitteleen miten ne valot toimivat, missä järjestyksessä ne siinä tolpassa on ja milloin saa mennä ja milloin ei. 

Eiköhän me keksitä vielä muutakin, mihin noita laatikoita voidaan käyttää. Voipi olla että keväällä meitä ei enää löydy laatikoiden takaa, onneksi ollaan kaikki niin iso äänisiä, että kyllä meidät täältä siltikin löytää äänen perusteella.

Vaatteet päälle

 

Meillä pukeminen on ainainen riesa. Ryhmässä on kolme viisivuotiasta, jotka kyllä osaavat pukea, mutta kun juuri silloin on niiiiiiin paljon muutakin asiaa. Vaatteet menevät päälle milloin missäkin järjestyksessä, nilkat ovat paljaana ja haalarin alla pelkkä t-paita. No eihän siinä muu auta, kun purkaa vaatetusta kunnes löytyy ensimmäinen "oikein" puettu vaatekerta.

Meillä on kohta kokeiltu vaikka millaisia konsteja vaateiden pukemiseen: Hitain pukee ensin, kaikki kerralla, on ollut tarrataulua, leimataulua, lahjontaa, kiristystä, kuvatukea, tukiviittomia ja mitä kaikkea. Kaikki toimii hetken, ja sitten homma taas tyssää. 

Nyt tehtiin lasten kanssa taas yksi "pukemistaulu". Etsin ensin kuvat ja muokkasin meille soveltuviksi, sitten lapset tutkivat omat vaatteensa ja värittivät vaatteiden kuvat omien vaateidensa tai haluamillaan väreillä. Yhden A4-kokoisen oikeaan reunaan tulostin piirretyn lapsen, ja lapset saivat valita ja värittää "oman" kuvansa. Tämän jälkeen autoin lapsia leikkaamalla ja laminoimalla sekä kuvat että alustan. Lopuksi lisäsin osiin tarranauhaa siten että lapsen voi "pukea" kuten paperinuken vaate kerrallaan sitä mukaan kun omatkin vaatteet menevät päälle.

Huomenna nämä otetaan sitten käyttöön, saapas nähdä kuinka käy

Rauhallista joulua!

 

Joulu tulee tänäkin vuonna, joskin vähän erilaisessa muodossa kuin aiemmin. Tänä vuonna ei olla harjoiteltu esityksiä joulujuhlaan eikä pikkujouluista ole ollut tietoakaan. Monet jo perinteeksi muodostuneet asiat jäävät odottelemaan tulevia jouluja. Pipareiden leivonta muuttui torttuihin ja riisipuuro syötiin sisällä.

Vaikka omalta osaltani olen viettänyt jo tällä viikolla vapaita, niin jotain perinteistä olemme lasten kanssa kumminkin tehneet. Meidän tonttu on palannut puuhailemaan omiaan pieneen tupaansa ja lapset löysivät jotain uutta päivittäin joko pihapiiristä tai mökistä. Jännää kuinka osat vaihtuivat - lapset kurkkivat ikkunasta mitä tonttu puuhaa ja edelleen jaksoimme ihmetellä kuinka huonomuistinen meillä aikaa viettävä tonttu onkaan.

Korona määräykset kiristyivät ja tulo- ja lähtötilanteisiin tuli maskisuositus. Omat hoitolapseni ovat onneksi isoja, joten sovimme vanhempien kanssa, että vanhemmat eivät tule sisälle, jolloin maskeja ei tarvitse käyttää. Tästä johtuen piti tälle vuodelle keksiä jotain uutta, ettei korona riistä ihan kaikkea jouluiloa lapsilta. Meille ilmestyi portilta ovelle oleva heijastinrata tehtävineen. Lapset hyvästelivät vanhempensa portilla ja etsivät taskulampun valossa vastaukset tehtäviin.

Viimeisenä hoitopäivänä ennen joulua perheiden mukaan lähti tuttuun tapaan pienet joulumuistamiset. Tänä vuonna perheiden makaan lähti tuoretta maustelimppua ja lapsille lahjaksi lähti jotain mitä ollaan koko syksy täällä meillä tehty suurella innolla ja hartaudella.

Hyvää joulua kaikille!

Pidetään huolta itsestämme ja toisistamme

Halloween

 

Vaikka en olekaan mikään Halloween-intoilija niin päätimme lasten kanssa tänään vietettää Halloweenia. Paikalle saapuikin mm. noidan musta kissa ja hirmuinen haamu. Aamupuuro lusikoitiin suuhun vauhdilla ennen kuin hämähäkki palaa verkolleen, päivän salaattiannos oli saanut silmät ja välipalalautaselta mulkoilivat paahdetut pääkallot.

Iltapäivällä askarreltiin haamuja ja kurpitsoja