maanantai 21. maaliskuuta 2016

Ryhmän koko




Syksy tuo tullessaan paljon puhutun uuden varhaiskasvatuslain. Aika moni kunta ottaa lain sellaisenaan käyttöön elokuun alussa. Subjektiiviseen oikeuteen en ota mitään kantaa, koska se on niin moni syinen asia, ettei yhtä oikeaa vastausta ole, se on samalla sekä hyvä ja huono. 

Laki sallii ryhmä koon kasvattamisen yli kolmevuotiaiden ryhmissä, jolloin yhtä aikuista kohti voi olla kahdeksan lasta. Voin vain kuvitella millainen melu ja hälinä ryhmässä on. Melu ja hälinä rasittaa ihmistä ihan fyysisesti, ja myös henkisesti. Ja väsyneenä tuskin kukaan on parhaimmillaan. Miten sellaisessa ympäristössä pystytään toteuttamaan seuraava tavoite?
  • 2§:1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, kehitystä, terveyttä ja hyvinvointia;

Uudessa varhaiskasvatuslaissa puhutaan myös siitä kuinka lapsilla pitää olla oikeus vaikuttaa omaan päiväänsä. 
  • 2§:  9) varmistaa lapsen mahdollisuus osallistua ja saada vaikuttaa itseään koskeviin asioihin;
  • 7§: Lapsen varhaiskasvatusta suunniteltaessa, toteutettaessa ja arvioitaessa lapsen mielipide ja toivomukset on selvitettävä ja otettava huomioon hänen ikänsä ja kehityksensä edellyttämällä tavalla.
Hienoja sanoja, mutta itse ainakin ihmettelen kuinka tämä käytännössä toteutuu, vaikka toimittaisiin pienryhmissäkin. Erityisesti silloin, kun puhutaan niistä lapsista, jotka ovat niitä kilttejä, hiljaisia ja omissa leikeissään viihtyviä.

  • 2§:8) kehittää lapsen yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja, edistää lapsen toimimista vertaisryhmässä sekä ohjata eettisesti vastuulliseen ja kestävään toimintaan, toisten ihmisten kunnioittamiseen ja yhteiskunnan jäsenyyteen;
Vaikeaa on  myös ymmärtää, kuinka suuressa ryhmässä pystytään huomioimaan kaikki tapahtumat lasten välillä, jos aikuisia on vähän. Eikö tässä ole vaarana, että lapset oppivat lähinnä viidakon lait? Vahvin voittaa ja hiljaiset mukautuvat?

Minä väitän, että mm. nämä asiat ja moni muukin asia pystytään ja halutaan tehdä perhepäivähoidossa. Väitän myös, että lapsilla on enemmän oikeus olla lapsia perhepäivähoidossa kuin päiväkodissa. Lasten toimiessa ryhmässä, joka koostuu eri ikäisistä lapsista, lasten väliset suhteen ovat huomattavasti läheisemmät ja lapsista kasvaa ihan huomaamatta toiset ihmiset huomioonottavia, itsenäisiä, omilla aivoillaan toimivia, yhteiskuntamme jäseniä.

No, taisin vähän astua harhaan otsikosta. Onneksi kuitenkin perhepäivähoidon ryhmäkokoon ei kukaan ainakaan vielä ole pistänyt näppejään, ja saamme edelleen pitää pienet, rauhalliset ryhmämme.

4 kommenttia:

  1. Hyvä Annu... näin se justiin on. Onneksi vanhemmat arvostaa aina vaan enemmän ja enemmän näitä meidän pieniä ryhmiä. Meilläpäin on ainakin kovasti kysyntää pph:lle, niin yksityiselle kuin kunnallisellekin... hoitajat vaan loppuu, kun eläköityvien tilalle ei oo uusia.
    t. Kirsti
    ps. Meidän kävi kaurakylvöksille ihan samoin : )

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä taas tuntuu, että kaikki haluavat lapsensa päiväkotiin, useampia vuosia jo menty vajailla ryhmillä. Suuntaus lisäksi ihan selvästi se, että meidät kunnalliset halutaan sivuun ja pph siirtyy yksityisten tehtäväksi. Lisäksi meillä on ihan selvästi lapsiperheet alkaneet muuttaa pois kunnasta. Aurinkoista kevää jatkoa teille lasten kanssa, nauttikaa lämpenevistä ilmoista.

      Poista
  2. Hei, meillä päin vanhemmat haluaisi lapsensa pphn, mutta olen ainut kotona hoitava pph tällä kylällä. Ja tuntuu että kuntapäättäjät ovat enemmän päiväkotikannalla, kun pph on niin kallista kunnalle kuulema.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. PPH kustannukset ovat vähän niin kuin ne halutaan laskea, mutta näinhän se on kuntapolitiikassa aina: Kuka osaa vakuuttavammin asiansa esittää saa yleensä päättäjät puolelleen. Lautakunnissa kun istuu monesti ihmisiä, joilla ei ole juurikaan käytännön kokemusta edustamansa lautakunnan alasta.

      Poista