Kun lapset siirtyvät esikouluryhmään tai muuten vain pois ryhmästäni, niin jokainen saa mukaansa ihan oman kirjansa. Kirjassa on sivuja todella paljon, jos lapsi on aloittanut hoidossa n. yksivuotiaana. Valokuvaan lapsia aika paljon; retkillä, ulkona, sisällä, askarrellessa, leikkiessä jne. Näistä teen kirjaan koostesivuja samoin kuin esim. juhlapäivien tapahtumista ja lahjoista. Suurimmasta osasta sivuista tulee hyvinkin henkilökohtaisia, toiset sivut kuvaavat paremminkin ryhmää, tai vaikkapa tapahtumaa.
Kirjaan otan kopiot myös kaikista lapsen vasuista, kunniakirjoista, kutsuista. Lapsen kasvu ja kehitys tulee huomioitua vasuissa aika kattavasti (meillä on vasussa useita sivuja, joissa käydään läpi vaikka mitä) joten sitä kautta tulevat kirjaankin. Samaan tapaan olen aikaisemmin tehnyt ns. syntymäpäivähaastatteluja, joihin kirjataan lapsen kasvu ihan konkreettisesti eli pituus ja paino, sitten lapsi vastasi kysymyksiin, kuten lempiruoka, -kaveri, -leikki... vähän ystäväkirjatyyppisesti. Joskus on piirretty lapsen käsi (tai jalka) vuosittain paperille, jolloin lapsi itsekin näkee kasvunsa. Omakuvan piirtäminen on yksi usein käytetty tapa kasvunkansiossa. Meillä on myös joskus leikattu ja liimattu erilaisia muotoja, jotka on sitten liitetty kansioon.
Meillä kirjan sisältö vaihtelee aika paljon riippuen ryhmästä ja lapsesta, joku lapsi haluaa enemmän olla mukana kirjasen teossa, jolloin siellä on enemmän juuri näitä henkilökohtaisia haastatteluja tms. Sisältö vaihtelee myös sen mukaan mikä milloinkin lapsia kiinnostaa, esim. yhden ryhmän kirjoissa lasten syntymäpaino oli punnittu sokeripusseissa :D.
Tälle keväälle tulikin sitten uusi ongelma kirjojen suhteen: paikallinen kopioliike lopetti toimintansa, joten uusi on etsinnässä kohtuullisen läheltä. Tämä vaikuttaa myös siihen, että tämän kevään jälkeen alan rajoittamaan kirjojen sivumääriä, jotta hinta pysyisi kohtuullisena.
Kivoja ideoita! Toivottavasti löytyy joku edullinen keino jatkaa kansiopuuhia. :) Mä tykkään kanssa kuvailla paljon. Oon tehnyt Flickr -nimiseen kuvapalveluun omalle ryhmälleni tilin, jossa pääsee tunnuksen ja salasanan kanssa katselemaan kuvia. Niitä onkin kertynyt jo noin 300 ja vanhemmilta on tullu kiitosta, että sieltä saa kätevästi tallennettua omallekin koneelle ja katsella kotona yhdessä lasten kanssa puuhia. :) Muutaman kuvan vuoden aikana tulostan ja liitän kansioon. Yhdessä päikyssä meillä oli "minäkirjat", eli siis isot tyhjäsivuiset vihot, joihin lapset itse maalas kannen, sivuille tehtiin välillä maalauksia, sitten sinne liimattiin joitakin askarteluja, haastatteluja ja semmosia "perinteisiä kansiojuttuja". Mä tykkään ainakin vielä tällasista konkreettisista kansioista -en osais vaihtaa kokonaan digitaaliseen malliin.
VastaaPoista