Lasten kanssa olemme harjoitelleet ahkerasti ensiviikon joulujuhlaan. Laulut sujuvat jo niin, että niitä rallatellaan pitkin päivää, varmasti myös kotonakin.
Yhtenä uutena esityksenä on tänä vuonna loruja, joita esitetään muutaman ryhmän yhteistyönä. Meidän runo on Kaarina Helakisan jouluruno:
Joulu kuulostaa kulkuselta.
Joulu tuntuu pumpulilta.
Joulu maistuu piparilta
tai namuselta
tai mantelilta.
Joulu näyttää tähtöseltä.
Joulu näyttää kynttilältä.
Joulu tuoksuu vihreältä
tai punaiselta
tai ruskealta.
Sillä joulukuusi on vihreä
ja kuusen oksan kätkössä
on piparipossun seurana
kirkkaanpunainen omena.
Joulu tuntuu pumpulilta.
Joulu maistuu piparilta
tai namuselta
tai mantelilta.
Joulu näyttää tähtöseltä.
Joulu näyttää kynttilältä.
Joulu tuoksuu vihreältä
tai punaiselta
tai ruskealta.
Sillä joulukuusi on vihreä
ja kuusen oksan kätkössä
on piparipossun seurana
kirkkaanpunainen omena.
Tätä runoa varten piirtelin lapsille A4-kokoiset "muistilaput". Ideana siis se, että aikuinen näyttää lapsiryhmälle kuvaa, ja siitä lasten pitäisi osata lausua runoa aina vähän eteenpäin. Tämä vaatii vielä kyllä harjoitusta, nyt porukka kuulostaa lähinnä kaanonia karjuvalta sekakuorolta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti