Tänään istuimme toisen hoitajan kanssa leikkikentän penkillä ja juttelimme niitänäitäkaalinpäitä, ja puhuimme puhelimessakin kumpikin vuorollaan. Yhtäkkiä mieleeni juolahtaa, että mehän olemme juuri niitä perhepäivähoitajia, joista aina kirjoitellaan keskustelupalstoilla: -Siellä ne vaan istuu, juoruaa ja lapset puuhailee omiaan, eikä niitä edes valvo kukaan.
Mainitsin sitten asiasta työkaverille, joka kysyi, että mitähän lapset tuumaisivat, jos mentäisiin sinne keskelle leikkiä johtamaan ja ohjaamaan leikkejä. -Saataisiin varmaan hetken päästä leikkiä ihan kaksisteen hippaa, ja lapset jatkaisivat omia leikkejään.
Tuli sitten mieleen myös yksi jo paikkakunnalta pois muuttanut hoitaja, joka aloitti perhepäivähoitajana suunnilleen samoihin aikoihin kuin olen itsekin aloittanut. Tämä kyseinen hoitaja kysyi kerran, että kuinka paljon järjestän lapsille ohjattua toimintaa, leikkejä, pelejä jne. Vastasin etten mielestäni kovinkaan paljon, vaan lapset saavat leikkiä itsekseen jos leikki vaan sujuu. Kyseinen hoitaja sitten sanoi, että oli itse aluksi suunnitellut koko päivälle ohjelmaa aamusta iltaan, kunnes oli havahtunut siihen, että ryhmän lapset eivät osanneet aloittaa mitään leikkiä ilman ohjeistusta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti