maanantai 14. marraskuuta 2011

Leikkipaikat



Meillä tässä talossa lasten ehdottomin lempileikkipaikka on yläkerran rappujen alusta ja ne pari rappusta, jotka jäävät portin ulkopuolelle. Pari alinta rappua toimii milloin junana, autona tai vaikkapa kerrossänkynä, jos tarve vaatii. Rappujen alle, matalimpaan kohtaan, rakennetaan majoja ja muita piiloja. Rappujen alla on myös pöytä ja sen ympärillä leikitään usein kotia tai piirretään.  Rappujen alustassa ei varmaankaan ole paria neliötä enempää lattia-alaa, mutta tänne lapset ahtautuvat useasti kun leikitään sisällä.


Jo aiemminkin olen pannut merkille, että lapset leikkivät mielellään pienissä tiloissa, vaikka tilaa olisi yllinkyllin, niin lapset tykkäävät ahtautua samaan nurkkaan leikkeinensä.  Vanhassa kodissa lapset leikkivät pääsääntöisesti aina yhdessä n. 12 neliön huoneessa, vaikka leikkitilaa olisi ollut käytettävissä lähes 100m2. Nyt uudessa talossa tilaa ei ole ihan niin paljon, ehkä n. 70-80m2. Vanha kotimme oli kuitenkin kohtuullisen sokkeloinen nykyiseen verrattuna, joka luulin osaltaan selittävän asiaa. Nyt kuitenkin alakerta on lähes yhtenäistä tilaa ja lapset silti änkeytyvät  tuonne portaiden alle, vaikka lapsilla on edelleen käytössä myös oma huone.


Mikä on teidän lasten (omien tai hoito) lempi leikkipaikka sisällä?

sunnuntai 13. marraskuuta 2011

Avaimenperät




Tänä vuonna isommat lapset askartelivat isäpäivälahjaksi avaimenperät. Tarvikkeina käytettiin askartelumassaa, maalia, metallilevyä ja -lankaa, sekä avainrenkaita.

Avainmenperät muotoiltiin itsestään kovettuvasta askartelumassasta, ja niihin laitettiin pieni metallilenkki. Jotta isä tunnistaa avaimet omikseen, täytyy tietysti avaimenperässä olla nimi. Nimilaatat tehtiin ohuesta metallilevystä pakottamalla ja painamalla laatta märkään massaan.  Massan kuivuttua avaimenperät maalattiin askartelumaalilla. Maalin kuivumisen jälkeen  metallilenkkiin kierrettiin avainrengas, ja jos laatta oli irronnut, niin se kiinnitettiin kuumaliimalla.



Isänpäiväkortit III






Tämän kortin tekemiseen tarvitaan korttipohja, pala kartonkia, 3D-tarroja, sakset ja tussi.

Aluksi piirretään kartongille kuva, jonka lapsi osaa leikata, tässä tapauksessa auto. Valmiiksi leikattuun kuvaan piirretään tussilla yksityiskohdat ja kuva kiinnitetään 3D-tarralla korttipohjaan. Lopuksi kirjoitetaan onnentoivotukset. Alla toinen kortti, joka on tehty samalla tavalla, mutta kuvana on talo. Autokortin tekijä on 5-vuotias, talokortin tekijä 3-vuotias.

Isänpäiväkortti II




Keskiviikkona yksi lapsista vaikutti siltä, että on tulossa sairaaksi, joten teimme hänen kanssaan lahjan ja kortin valmiiksi. Koska kortin tekoon ei liiemmälti jäänyt aikaa teimme kortin korttipohjasta ja tarroista, lopuksi kirjoitimme onnentoivotukset yhdessä korttiin.

Isänpäiväkortti





Pienemmät lapset painoivat käden jälkensä korttipohjalle, josta tehtiin yksinkertaiset kortit isälle. Pienin lapsista suostui vain toisen käden maalaamiseen, joten kortissa oli kuva vain kannessa, toiselle pienelle painettiin käden jäljet sekä etu- että takakanteen. Sisälle kirjoitettiin yksinkertainen teksti Isälle 13.11.2011 ja lapsen nimi.

torstai 10. marraskuuta 2011

Pikaisia kuulumisia


Tällä viikolla olemme valmistelleet yllätystä isälle, joten kuvia ei vielä ole. Isompien kanssa ollaan tehty lahjat jo maalausta vaille valmiiksi, ja kortitkin ovat kohta valmiina.

Kortteja teemme useita erilaisia, koska ryhmän ikäjakauma on tällä hetkellä suuri, nuorin on reilu 1½-vuotias, vanhin taas lähes 5½-vuotias, eli taidotkin ovat kovin erilaiset. Ja minulla kun on mahdollisuus toteuttaa asioita lapsilähtöisesti ja yksilöllisesti, joten niin toimimme nytkin. Kaksi pienintä lasta tekevät vain kortit, nekin hyvin yksinkertaiset, koska tarkoitushan on antaa isälle jotain omatekemää, eikä suinkaan hoitajan kauniisti leikkaamaa ja liimaamaa tuotosta.

Tänään onkin tulossa ensimmäinen kylmä päivä tänä syksynä. Eilenkin oli jo kylmä, mutta mittari näytti juuri ja juuri +1 astetta, nyt ollaan ainakin pakkasen puolella. Onneksi kaikki lapset ovat liikkuvaista sorttia, joten ei kenellekään kylmä tule.

Kylmää ilmaa jo eilen kun enteilimme, laitettiin illalla leivinuuniin valkea, ja nyt uunissa odottaa lapsia koko yön muhinut uuniriisipuuro -nam!