keskiviikko 23. elokuuta 2017

Pyörät ne pyörivät...



Huomenna sitten suuntaamme aamuvarhaisella kohti linja-autopysäkki, jossa pakkaudumme tiimimme hoitoryhmien kanssa linja.autoon ja suuntaamme jokavuotiselle retkellemme. Tällä kertaa teemmekin kokopäivän kestävän retken, aiempien puolipäiväretkien sijaan. Hivenen omaa työtä säästääksemme menemme syömään valmiin pöydän ääreen, jolloin mukaan ei tarvitse pakata kuin välipaloja - välipaloja monikossa siksi, että matkaan lähdemme jo aamuvarhain ja lapset syövät aamupalansa jo ennen seitsemää. 

Joten ei muutakuin ... ympäri ja ympäri... ja ihmiset ajella hytkytti... koko päivän!

torstai 17. elokuuta 2017

Valmiina uuteen retkeen


Tällä viikolla olemme retkeilleet syksyn ensimmäisen eväsretken uusien tarvikkeidemme kanssa. Eilen aamulla pakkasimme termokset täyteen jauhelihakeittoa, ja muut tykötarpeet pakattiin pieneen kylmälaukkuun ja vesitiiviiseen pussiin. 

Aamulla päivän ohjelmaa läpikäydessä lapsia vähän ihmetytti, kun lounasaikaan ollaankin vielä metsässä, ja kyllähän sitä ruokailua kyseltiin muutaman kerran, kunnes takaisin tullessa ryhmän vanhin mietti mitä tänään syödään ja itsekin jo havahtui siihen, että ai niin mehän syötiin jo.

Retkellä olikin niin hauskaa, että päätimme näin aluksi retkeillä viikottain lounaseväinemme ja palata sisälle lepohetkeä viettämään. Nyt kipot ja kapot vain odottelevat uutta retkeä.

perjantai 9. kesäkuuta 2017

Se on siinä



Siinä ne nyt kököttävät, lähes valmiina tulevan kauden retkille: Meidän "ihan uudet" kärryt! Syksyä varten on uusia suunnitelmia: Vähitellen alkaa olla tarvikkeet hankittuna uusiin seikkailuihin, ja lisää tarvikkeita hankitaan tarpeen mukaan sitten matkan varrella. 

Kärry on varustettu tarvikekorilla, parilla "turvavyöllä" ja rataslenkeillä, joten kuljettaessa pienimmät voi laittaa kyytiin ja isoimmat voivat pitää kiinni rataslenkeistä. Aluksi kärryt saavat toimia erilaisten tarvikkeiden kuljettana mm. leikkipuistoon, jossa sopivilla ilmoilla olemme järjestäneet lapsille yhteistä toimintaa mm. askartelua tai maalausta. Tätäkin toimintaa pystytään nyt laajentamaan, kun myös isompien tarvikkeiden kuljetus onnistuu kärryillä paremmin kuin rattailla, joissa molemmat paikat on varattuna.

Tulevana syksynä pyrin opiskelujen ja haastavan ryhmäni kanssa toimimisen lomassa myös kirjoittelemaan tänne blogiin meidän uusista kuvioista, joiden toki toivon olevan myös lapsille mieluisia, eli aiemmin vinkkamani ympärivuotinen retkeily tulee vähitellen lisääntymään siten, että loppukaudesta pystyisimme retkeilemään silloin tällöin myös kokopäiväisesti.

Vähän kuitenkin vielä ennen syksyä vedetään henkeä kesäloman muodossa, nyt parin viikon ajan puuhaillaan lasten kanssa, toivottavasti lämpenevässä kesäsäässä. Loman jälkeen työt jatkuvat ainakin tällä tietoa samalla ryhmällä, ja uusilla kujeilla, opiskeluja unohtamatta.

keskiviikko 24. toukokuuta 2017

Kevät sää, lämmittää...



Vihdoinkin meillekin on tullut lämpimät kevätilmat. Ja pakkohan tästä on kaikki repiä irti, kun ei sen kauaa luvattu kestävän. Tällä viikolla ollaan sitten viihdytty ulkona ja retkeilty ahkeraan. Retkeily on kyllä näillä säillä mahtavaa, mutta mielessä siintää kuitenkin uusien retkeilykamppeiden hankinta ja retkeilyn lisääminen ympärivuotisesti.  Siitä sitten joskus lisää.

Jaa niin niihin meidän retkiin... Eilen suunnattiin vihdoinkin vähän kauempana olevalle leikkikentälle katsomaan siellä viime syksynä valmistunutta remonttia. Ihan mukavaa oli lapsilla, kun tarjolla oli ihan erilaisia vempaimia kuin meidän omalla kentällä. Aika paljon oli pienellä kentällä väkeä, kun paikalle ilmestyi myös päiväkodin väkeä, meidän viiden hoitajan ryhmien lisäksi. 

Tänään oltiin ihan oikella retkellä ja suunnattiin paikalliselle leirintäalueelle. Retki venyikin reilua tuntia pidemmäksi kuin olimme aluksi suunnitelleet, koska autojen aikataulut eivät eilisestä varmistelusta huolimatta ihan menneetkään niinkuin oli sovittu. Ketään kuitenkaan ei haitannut retken venyminen ja mikäs siinä oli ollessa, kun aurinko paistoi vatsan sain täyteen ruokaa ja jälkkäriksi vielä jäätelöäkin. Ihme ja kumma pienimmätkin pysyivät hereillä kunnes päästiin takaisin hoitoon ja pesun kautta omiin sänkyihin.

maanantai 15. toukokuuta 2017

Kiva, kiva... vähän pohdintaa


kuva:Iltasanomat

Sieltä se löytyy 20. sijalta arvostetuimmista ammateista. Tämähän on vain ns. keltaisen lehdistön "kattava" tutkimus, mutta paistatellaan nyt edes vähäsen, onhan toi aika hyvä saavutus kun listalla ammatteja on 457. 

Mietin tässä taas kerran kaikkien viimeaikaisten tapahtumien valossa tätä meidä ammattikuntaa. Kuinka aina puhutaan kuinka arvokasta työtä tehdään, ei vain perhepäivähoidossa vaan koko varhaiskasvatuksessa. Puhutaan varhaiskasvatuksen laadusta, tai laadun puutteesta. Mikä koulutus varhaiskasvattajalla pitäisi olla ja onko perhepäivähoito ollenkaan varhaiskasvatusta? Ja onko se koulutus kuitenkaan mikään tae siitä laadusta?

Tällä hetkellä varhaiskasvatuksessa työskentelee erittäin kirjavan koulutustaustan omaava henkilöstö. Ajatellaanpa vähän: jos työntekijä on n. 60-vuotias, on hän valmistunut ammattiinsa ehkä noin 40 vuotta sitten ja nuorimmat työntekijät ovat vastavalmistuneita. Koulutustausta siis on kirjava jo siksi, että hoitajat ovat eri ikäisiä. Ja tämä tilanne on sama riippumatta siitä puhutaanko päiväkodeista vai perhepäivähoidosta. Koulutustausta voi olla opisto-, yliopisto-, ammattioppilaitos- ja ammattikorkeakoulupohjaista, koulutusnimikkeitäkin löytyy monia, kuten perhepäivähoitajaa,
lastentarhanopettajaa, lähihoitajaa, päivähoitajaa, kodinhoitajaa, lastenhoitajaa, lastenohjaajaa, kasvatustieteiden kandidaattia, sosionomia ja varmaan vielä jotain muitakin. Koulutuksen kestossakin on eroavaisuuksia, koulutukset ovat mukautuneet vuosien saatossa enemmän tai vähemmän palvelemaan työelämän tarpeita. Koulutuksen sisältökin on muuttunut vuosien varrella, ja tulee muuttumaan edelleen.

Mitä se laatu oikein on? Kenen näkökulmasta sitä laatua tarkastellaan? Pelkkä koulutus ei vielä takaa laatua, vaan sitä koulutusta pitäisi pystyä käyttämään tehokkaasti, vastaavasti taas ilman koulutusta oleva voi tarjota lapselle hyvinkin laadukasta ja aikaansa seuraavaa kasvatusta. Suuressa roolissa varhaiskasvatuksen tämänhetkistä murrosta ovat kunnissa päätöksiä tekevät henkilöt. Arvostavatko he varhaiskasvatusta satsaten varhaiskasvatukseen sekä esimies- että henkilöstötasolla. Jos kunnat satsaavat rahaa lapsiin kehittämällä varhaiskasvatusta kaikissa sen muodoissa, ja mahdollisesti ei tarvita edes nykyistä enempää rahaa, vaan sitä että varhaiskasvatuksen nykyistä "koneistoa" käytetään nykyistä luovemmin ja tehokkaammin yhteistyötä lisäämällä ja tunnustamalla kaikkien työntekijöiden vahvuudet nykyisen ja tulevan varhaiskasvatuksen hyväksi.

Itse ainakin uskon että meillä kaikilla on jotain annettavaa sille pienelle lapselle, jonka kohtaamme päivittäin, myös itsessämme.

sunnuntai 14. toukokuuta 2017

Hyvää äitienpäivää!


Meidän äitienpäiväkukan myötä toivottelen aurinkoista äitienpäivän jatkoa kaikille äideille!

Käykääpä kurkkaamassa tämä ja meidän muut äitienpäiväaskartelut Askartelua Ipanoille -blogista.

perjantai 14. huhtikuuta 2017

Hyvää Pääsiäistä!




Mukavaa Pääsiäistä kaikille, itseltä jäi tänä vuonna Pääsiäinen väliin opintojen vuoksi, joten toivotukset lähtevät muutaman vuoden takaisen kuvan siivittäminä. Ohjeet tähän pääsiäismuna-askarteluun löytyy Askartelua Ipanoille -blogista.

keskiviikko 5. huhtikuuta 2017

Aikuisena opiskelu on kivaa, vai onko sittenkään?



Kaikkea hullua sitä ihminen saakin päähänsä, alkaa nyt opiskelemaan aikuisena! Ja ihan vielä ilman sen kummempia päämääriä. 

Aikuisena kuitenkin opiskelumotivaatiota on ihan erilailla kuin joskus silloin nuoruudessa, kun vaan kouluun oli "pakko" mennä, aikana jolloin oppilaat istuivat pulpeteissaan ja opettaja opetti asioita karttakeppi heiluen ja saattoipa se keppi joskus heilahtaa voimalla päin pulpettia, niin että lastut vaan lentelivät.

No siis keksinpä sitten eräänä kesäisenä päivänä hakeutua oppisopimuskoulutukseen, ja syksystä lähtien olenkin ollut virallisesti oppisopimusopiskelija. Syksy meni aika vikkelään koska en juurikaan osallistunut lähiopintoihin, kun suurimman osan syksyllä käsiteltävistä asioista sain hyväksiluettua aiempien koulutusten ja työkokemuksen perusteella. Nyt kevään aikana olen osallistunut sitten vähän enemmän lähiopintoihin kun on siirrytty seuraavaan tutkinnon osaan ja ensimmäinen näyttökin on tehtynä, ja ensi viikolla vielä toinen näyttö ja sitten tämä kevät on arviointia vaille valmiiksi taputeltu.

Opiskelu itsessään on ihan kivaa ja antoisaa, mutta jälleen kerran olen tullut siihen tulokseen, ettei minusta ole päiväkodin työntekijäksi. On se kumma kun en sitä millään usko, vaikka olen tullut samaan tulokseen jo 80-luvulla, 90-luvulla ja 2000-luvulla. Aina vaan täytyy käydä siellä asiaa itselleen varmistelemassa, toisaalta sitten taas menee omassa työssä mukavasti, kun tajuaa kuinka se perhepäivähoito on kumminkin oikeasti lapsille hyvä hoitomuoto.

Kävin sitten ennen näyttöäni tutustumassa päiväkodin toimintaan ja kyllä kovasti ihmettelen sitä toimintakulttuuria, kun ei se tavoitteellisuus ja lapsilähtöinen toimintatapa kovin paljon sieltä välity ulkopuoliselle. Ja sitten vanhemmat haluavat viedä lapsensa päiväkotiin kun siellä saa paljon virikkeitä... juu saahan siellä...

maanantai 13. maaliskuuta 2017

Puhutaanko VASUsta?



Ääääh.... ei siis todellakaan KOREISTA...


Uudet varhaiskasvatussuunnitelman perusteet julkistettiin viime vuonna ja nyt monessa kunnassa tehdään syksyksi uutta VASUa, kuten laissa edellytetään. VASUsta on siis tulossa pakollinen, ei enää vain suositus, vapaaehtoinen asiakirja

Uudet perusteet on laatinut ensimmäistä kertaa Opetushallitus ja täytyy sanoa, että sen kyllä huomaa.
Jo sisällöltään uudet perusteet ovat huomattavasti yksityiskohtaisemmat ja laajempialaiset kuin aikaisemmat perusteet. Asiakirjaan on samalla tullut n. 20 sivua lisää. VASUn tarkoituksena on tarjota laadukasta ja tasapuolista varhaiskasvatusta asuinpaikasta riippumatta.

Itse pidän paljon enemmän uuden VASUn hengestä, siitä kuinka lapsi on ihan oikea, toimiva, ajatteleva, kokoajan ympäristöään tarkkaileva oppija.

Toisaalta jos nyt verrataan vähän uuden ja vanhan VASUn käsitteistöä, niin ei se enää niin uudelta tunnukaan.Vanhat asiat on puettu uusiin mukavampiin vaatteisiin.



 Muuttuvat käsitteet:
(lähde oph:n koulutusmateriaalit)

Vasun perusteet 2003
Vasun perusteet 2016
Arvopohja
Arvoperusta
Kasvatuspäämäärät
Laaja-alainen osaaminen
Lapselle ominainen tapa toimia
Oppimiskäsitys ja monipuoliset työtavat
Toimintakulttuuri
Toimintakulttuurin kehittämistä ohjaavat periaatteet
Kasvatuskumppanuus
Huoltajien kanssa tehtävä yhteistyö
Varhaiskasvatusympäristö
Oppimisympäristö
Orientaatiot 
Oppimisen alueet
Kielellinen tietoisuus
Kielitietoisuus
Erityinen tuki varhaiskasvatuksessa
Kehityksen ja oppimisen tuki
Monikulttuurisuus
Kulttuurinen moninaisuus
Moniammatillinen yhteistyö
ja  verkostoyhteistyö
Monialainen yhteistyö
 

Uudet perusteet kuitenkin avaavat käsitteitä paremmin kuin aikaisemmat. Siinä missä vanhoissa perusteissa pilkottiin lapsen oppiminen, kasvu ja kehitys osasiin, uusissa perusteissa keskitytään kokonaisvaltaiseen oppimiseen ja luodaan jatkumo esi- ja perusopetukseen, joka aiemmin jäi jotenkin vaillinaiseksi. 

Otetaanpa nyt esimerkiksi se aiemmin kovasti puhuttanut Orientaatiot, jokainen muistaan mitä ne ovat:
  • matemaattinen
  • luonnontieteellinen
  • historiallis-yhteiskunnallinen
  • esteettinen
  • eettinen
  • uskonnollis-katsomuksellinen  
 Ja nämäkin asiat ovat löydettävissä uudesta vasusta:


oph.fi




















Ja ihan loppuhuomautuksena: Itse en ole koskaan pitänyt orientaatio-sanasta, joka vaikutti jo silloin vuosituhannen alussa hyvin keksityltä käsitteeltä. Sanalta, jonka sisältöä oli mielestäni vaikea hahmottaa... miksi ei vaan voitu puhua tutustumisesta kyseisiin asioihin?

VASUn perusteet 2005 
VASUn perusteet 2016