lauantai 1. elokuuta 2015

Entä jos lapsia ei tulekaan?



Terveisiä täältä lomalaiselta - lomaa on viikko jäljellä, mutta erilaisia kirjoituksen aiheita pyörii päässäni tälläkin hetkellä - ja tässä tulee niistä nyt ainakin yksi. Tässä kirjoituksessa asiaa käsitellään vain kunnallisen hoitajan näkökulmasta, ja kaikki lainaukset ovat voimassaolevasta työehtosopimuksesta (KVTES 2014-2016)


Perhepäivähoitajan ryhmä on pieni, vain neljä lasta ja jos niistä osa on vielä omia niin "vieraita" lapsia on vieläkin vähemmän. Tällöin on hyvinkin mahdollista, että vastaan tulee päiviä, jolloin hoitoon ei  tulekaan yhtään lasta. Tällainen päivä voi olla tiedossa etukäteen tai se voi tapahtua ihan yllättäin, vaikkapa lasten sairastuessa tms.  Näiden tapahtumien varalta olisi toki hyvä olla jonkinlainen suunnitelma - miten toimitaan jos lapsia ei tulekaan?

Aivan aluksi tietysti pitää olla tieto, kuinka hoitajan työaika määräytyy sopimuksen mukaan:





Liite 12, 8§ 2 mom. Työajaksi laskettava aika
Hoitajan työaika alkaa, kun ensimmäinen lapsi tulee hoitoon ja päättyy siihen, kun viimeinen lapsi lähtee hoidosta lukuun ottamatta sitä aikaa, jona hoitajalla ei ole yhtään lasta hoidossa. Työajaksi luetaan myös työnantajan määräämien muiden työtehtävien suorittamiseen käytetty aika.


Työaikaa on siis lasten hoitoaika, ja muut määrätyt työtehtävät. Muut tehtävät voivat olla esim. hoitajan omassa kodissa tehtäviä paperitöitä tai jossain muualla työnantajan palveluksessa tehtävät työt, esim. siirto päiväkotiryhmään. 



Mitä sitten tehdään, jos se "tyhjä" päivä osuu kohdalle?
  • Etukäteen tiedossa ( = ennen työvuorojen suunnittelua tiedossa oleva) oleva lapseton päivä otetaan huomioon työvuoroja suunniteltaessa, ja niihin sijoitetaan mm. tasausvapaita. Tai jos kyse on pidemmästä jaksosta, niin hoitaja voidaan siirtää tilapäisesti toisiin tehtäviin. Etukäteen tiedossa oleva päivä harvoin on se ongelma, ja aika usein hoitajat sijoittavat vuosilomiaan näille paikoille.
  • Yllättävä poissaolopäivä tai vahvistettujen työvuorojen jälkeen tulevat lapsettomat päivät. Näissä tapauksissa tulee aina niitä ongelmia, jos toimintatapaa ei ole etukäteen mitenkään sovittu, koska vaihtoehtoja on.
    • Lapset jäävät lomalle ja työvuorot on jo vahvistettu
    • Aamulla lapsia ei yllättäen tulekaan.
      • onko varallaolosta tehty sopimusta? 
        • ON -> toimitaan sopimuksen mukaisesti
        • EI -> vaihtoehtoja löytyy ja käytäntöjä vielä enemmän...

Yllättävissä  "tyhjissä" päivissä kannattaa muistaa, että jos työvuoro on vahvistettu niin työnantajan pitäisi lähtökohtaisesti järjestää merkitylle työajalle työtä ja jos työnantaja ei työtä osoita, niin silloin työpäivän työtunnit on nolla. Vasta jakson päättyessä voidaan tarkastella, miten päivä vaikuttaa kokonaistyöaikaan. Jos tunnit jäävät vajaaksi, niin sitten jäävät, jos aiemmilta jaksoilta ei ole syntynyt ylityötä, jota voidaan käyttää täyttöön. Huomionarvoista on se, ettei päivä siis automaattisesti ole palkaton. Yleisimmin palkaton vapaa taitaa olla, se kun hoitaja ei syystä tai toisesta ota vastaan korvaavaatyötä.

Työnantajan osoittaessa muuta työtä, pitää hänen huomioida myös mahdolliset hoitajan omien lasten hoidontarve. Lisäksi maksetaan mahdolliset matkakustannukset.


Liite 12, 1§ 2 mom. Soveltamisohje:
Suositeltavaa on, että perhepäivähoitaja saa tiedon siirrosta viimeistään edellisenä päivänä. Tilapästä siirtoa harkittaessa huomioidaan myös hoitajan omien lasten hoidontarve. Hoitajalle korvataan siirrosta aiheutuvat kustannukset liitteen 16 mukaan.
Liite 16, 2§ 2mom. Työmatkasta maksettavat korvaukset
Jos työntekijälle on määrätty pysyväisluonteinen toimipaikka ja asunnosta muuhun ensimmäiseen työpisteeseen tai vastaavasti viimeisestä työpisteestä asunnolle aiheutuu em. toimipisteelle matkustamista suurempia kustannuksia, kustannusten erotus maksetaan matkustuskustannuksia koskevien määräysten mukaan.



Lisäksi on sitten käytäntöjä, joista voidaan sopia työntekijän ja työnantajan kanssa:
  • Tasausvapaan siirtäminen "tyhjälle" päivälle. Tasausvapaan siirtäminen on työvuoroluettelon muutos, jolle ei yleensä ole tässä tapauksessa töiden järjestelyihin liittyvää painavaa syytä. Tasausvapaan siirtoon tarvitaan siten hoitajan suostumus. 
  • Vuosilomapäivän käyttäminen. Koska vuosilomalain mukaan lomasta täytyy ilmoittaa viimeistään kahtaviikkoa ennen loman alkua, ja loma pitäisi myöntää yhdenjaksoisena, niin ilman työntekijän suostumusta lomapäiviä ei yksipuolisesti voi määrätä yllättäville "tyhjille" päiville. 
  • Palkaton vapaa. Työntekijä voi halutessaan ja työnantajan myöntäessä pitää myös palkattoman päivän. Palkattoman päivän kohdalla kannattaa muistaa, että päivää ei voi esimies "määrätä" palkattomaksi sillä syyllä, ettei ole hänellä tarjota korvaavaatyötä "tyhjälle" päivälle.


Jokainen tekee tietysti oman päätöksensä näissä asioissa, mutta kannattaa muistaa, että vaihtoehtoja on, ja ne kaikki ei aina ole työnantajan määräyksiä tai palkkaan kajoavia. Kannattaa siis miettiä mitä vastaa esimiehen kysyessä mahdollisista vaihtoehdoista.

perjantai 3. heinäkuuta 2015

Loma alkaa



Se on sitten loma! Ja kuin tilauksesta myös kesäilmat ovat saapuneet...  ja hyttyset... ja paarmat... ja, ja. Ei kait sitä ihminen osaa koskaan olla täysin tyytyväinen.

Ajattelin sitten näin viimeisen työpäivän kunniaksi piristää tiimiläisiämme lähettämällä kaikille sähköpostia. Ja koska osa tiimiläisistä lukee vähän laiskasti sähköpostejaan, niin laitoin varmuudeksi vielä kaikille myös tekstiviestin. Ja jos nyt ette vielä (tai siis kaikkihan te luette päivittäin työsähköpostinne kesälomalla), niin laitan osan viestin sisällöstä postauksen kuvaksi (tätä blogihan te tietysti luette kesälläkin, eikös?). Sähköpostissa on siis mm. syksyn toimintasuunnitelma, siis se yhteinen runko.
 
Jos ette vielä ole käyneet Facebookissa tykkäämässä blogista, niin nyt se kannattaa tehdä. Katsotaan saataisiinko lorupussiarpajaiset käyntiin. 
 
Mutta nyt poistun takavasemmalle ja lopetan häiriköinnin toistaiseksi.
 
Nyt nauttimaan kesästä ja lomasta, elokuussa palataan asiaan.

maanantai 29. kesäkuuta 2015

Kauan odotettu kesä


Vielä on viikko ennen loman alkua. Lapsia hoidossa vaihteleva määrä yhdestä kolmeen. Leikkikentälläkin on aamupäivisin rauhallista, kun kaikki lähistön hoitajat ovat jo lomalla ja muitahan tuolla leikkikentällä harvoin näkee, joskus joku mummo on lapsenlapsineen uskaltautunut kentälle, mutta monesti muut saapuvat kentälle meidän jo mennessä sisälle.
 
Meidän leikkikenttä on todella tuulisella paikalla. Ihan sama mistä tuulee, niin aina tuulee kentälle ja kylmästi. Ensimmäisenä talvena olimme vielä toiveikkaita, että tuulet saadaan tyyntymään, kun kentän ympäristön talot valmistuvat. No eipä sitten auttanut yhtään! Erityisesti tänä keväänä / kesänä olemme värjötelleet kentällä tuulen puhaltaessa kuin syysmyrskyllä. Toisaalta asioita pitää muistaa katsoa positiivisesti: tänään ei paleltanut kentällä enää yhtään, mutta ei päässyt kuumakaan tulemaan, vaikka taitaa olla tulossa kesän lämpimin päivä.
 
 

keskiviikko 24. kesäkuuta 2015

Lähes lämmintä



Vaihteeksi taas sataa - onneksi kuitenkin mittari näyttää enemmän plus- kuin miinusasteita, tuulikin on tyyntynyt viime viikosta.

Heti aamupalapöydässä käytiin keskustelua tulevasta aamun ulkoilusta. Kurahousuvastainen hoitolapsi yritti kaikin tavoin keksiä, miksi ulos ei kannattasi aamupäivällä lähteä, tai jos edes iltapäivällä saisi olla sisällä. Kyseinen lapsi ei koskaan vetoa siihen todelliseen syyhyn, eli kurahousujen pukemiseen, vaan syyt on mitä kummallisempia keksintöjä, kuten: - Voitaishan me vaan täällä sisällä vaikka hypätä ruutua...  tai - Mä haluaisin lukea tota leekolehteä... tai -Eilen me jo ulkoiltiin koko päivä... tai se viimeisin veto: -Ei meillä kotonakaan koskaan...
 
Noin tusinan tekosyytä kuultuani kysäisin lapselta, etteikö nyt yhtään tullut mieleen miksi olisi kiva mennä sateessa ulos? - - tässä vaiheessa vedottiin siihen viimeiseen syyhyn - - Kyseinen lapsi on innokas kaivelemaan kaikenmoisia kurakuoppia, niin kerroin että tänään saa leikkiä kuralla ja vedellä niin kauan kuin huvittaa. Jopas alkoi ilme kirkastua, ja ehkä tällä kertaa ne kurahousutkaan eivät enää tuntuneet niin vastenmielisiltä.
 
Lopuksi kerroin vielä omasta lapsuudestani, kuinka kesäisin suurta hupia oli seistä uikkareissa yliheittävän rännin alla, ja käydä välillä saunassa lämmittelemässä. No, omassa lapsuudessani halvat oli huvit, kun ei ollut vielä kaiken maailman pelikoneita.


torstai 18. kesäkuuta 2015

Eskarin viimeinen hoitopäivä



Tänään on tulevan eskarilaisen viimeinen hoitopäivä. Perinteisesti viimeisenä päivänä toteutetaan toiveita, mm. päivän ruoan valitsee tuleva eskarilainen. Tällä kertaa valinta olikin vaikeaa, kun kuulemma moni ruoka olisi mieleinen. Pitkään harkittuaan tuleva eskarilainen päätyi nakkikastikeeseen ja perunamuusiin. 

Erityisesti tällä kertaa tämä pitkä harkinta ja eri ruokien vertailu oli tämän hoitajan mieleen, kun tuoreessa muistissa on hyvin vielä se, kuinka kysenen lapsi ei syönyt hoitoon tullessaan käytännössä mitään, ainoastaan maito ja joskus leipä kelpasi ruokailun aikana. Ruokiin totuttelu kesti todella pitkään ja vähitellen ruoka alkoi maistua yhä isompina annoksina. Ja nyt ollaan tässä: Lapsella on useita lempiruokia, joista on vaikea valita sitä yhtä, minkä valitsisi viimeiseksi hoitopäiväkseen.

Tällä viikolla olemme tehneet kaikki keskeneräiset työt valmiiksi, jopa sen ompelutyön, jonka piti valmistua äitienpäiväksi. Tästä työstään lapsi voi olla todella ylpeä, ja tiedän että myös äiti osaa olla ylpeä lapsestaan saadessaan tämän hieman myöhäisen äitienpäivälahjan... no onneksi äitiä voi lahjoa myös muina päivinä, kuten juhannuksena!