torstai 27. elokuuta 2015

Hoitoura alkaa



Tällä viikolla olemme uuden lapsen kanssa totutelleet toisiimme, ja hoitopaikan tapoihin. Pienen puhumattoman lapsen kanssa yhteisen sävelen löytyminen ei aina ole yksinkertaista. Joskus voidaan asioita joutua selvittelemään hyvinkin pitkässä juoksussa.

Olemme siis ulkoilleet niillä leikkikentillä, joilla yleensä useinmiten käymme, eli ihan omalla leikkikentällä ja keskustan isolla leikkikentällä. Oman pihan leluihin olemme myös ehtineet jo tutustua.

Pienessä ryhmässä on mukavaa, kun näitä aloittajia ei ole kerralla montaa, riittää hyvin aikaa jokaiselle aloittajalle, olisi sitten hoidon aloitus helppoa tai hivenen takkuisempaa. Kummallisesti nuo "vanhat" hoitolapsetkin ymmärtävät miltä uudesta lapsesta tuntuu: tuodaan leluja, lohdutellaan, autetaan ja pidetään kädestä.
 

perjantai 21. elokuuta 2015

Eh-dot-to-mas-ti KIELLETTY!


Nyt on taas paljon ollut esillä erilaiset käytännöt. Jokaisessa kunnassa on omat sääntönsä lähes jokaiseen asiaan. Osassa kunnista käytäntöjä on vielä useita, esimerkiksi silloin kun esimiehiä on useita, tai sitten voi olla niitä hoitajia / hoitopaikkoja, joissa toimitaan vanhan kaavan mukaan, kun ainahan meillä ollaan näin tehty. 

Yhtä asiaa kuitenkin olen miettinyt; Miksi meillä kaikki asiat tehdään kieltämisen kautta? Ovatko suomalaiset sellaista kansaa etteivät muuten opi tai usko?

Otetaanpa nyt esimerkiksi vaikkapa uiminen. - Tämä on aihe, joka nousee keskustelun aiheeksi aina kun joku mainitsee käyneensä lasten kanssa uimarannalla. Monessa paikassa lapsia ei saa viedä rannalle, ja näin oli meilläkin jossain vaiheessa, mutta sitten keskustelimme asiasta uudestaan ohjaajamme kanssa, ja lupa heltisi. Uiminen on kuitenkin kansalaistaito, jonka jokaisen meistä pitäisi taitaa, onhan Suomen pinta-alasta 10% vettä, omassa kunnassamme järviä on suhteessa vielä enemmän - yli 300 järveä.
Myös terävät esineet ovat vaarallisia, ja tuli, ja kaikki näihin liittyvät. Toki ovatkin, mutta mistä ne lapset oppivat, että veitsellä voi satuttaa sormensa tai, että tulitikuilla ei saa leikkiä? Vaarallista on myös kiipeily esim. huonekaluissa, jotka eivät ole siihen tarkoitettuja. Lisäksi moni muukin asia on vaarallinen väärin käytettynä.

Turvallisuus on toki tärkeä kriteeri monessa asiassa, mutta ihan oikeasti - vaarallisiinkin asioihin voidaan tutustua turvallisesti. Nyt tuntuukin olevan vallalla käytäntö, että kaikki joko kielletään varmuuden vuoksi tai sitten ne vaaralliset asia joko lukitaan, piilotetaan tai kiinnitetään pultilla  seinään. 

 

torstai 20. elokuuta 2015

Retkellä leirintäalueella



Tänään pakkasimme jokaiselle lapselle reppuun uikkarit ja pyyhkeen. Hoitajan reppu täyttyi erilaisista eväistä. Sitten vain reippaasti aamupuuro vatsan täytteeksi ja kävellen läheiselle pysäkille odottamaan palvelubussia. Bussissa turvavyöt kiinni naps! ja matkaan kohti paikallista leirintäaluetta.

Leirintäalueella osa hoitajista laittoi tulen grilliin ja sitten lapset vaihtoivat uikkarit päälle ja mentiin kahlailemaan matalaa rantaan. Lopuksi syötiin eväät ja leikittiin lisää alueen leikkikivälineissä. 

Hauskaa oli kaikilla muilla paitsi sillä yhdellä 2-vuotiaalla, joka varmuuden vuoksi vastaa kaikkeen EI!  

lauantai 1. elokuuta 2015

Entä jos lapsia ei tulekaan?



Terveisiä täältä lomalaiselta - lomaa on viikko jäljellä, mutta erilaisia kirjoituksen aiheita pyörii päässäni tälläkin hetkellä - ja tässä tulee niistä nyt ainakin yksi. Tässä kirjoituksessa asiaa käsitellään vain kunnallisen hoitajan näkökulmasta, ja kaikki lainaukset ovat voimassaolevasta työehtosopimuksesta (KVTES 2014-2016)


Perhepäivähoitajan ryhmä on pieni, vain neljä lasta ja jos niistä osa on vielä omia niin "vieraita" lapsia on vieläkin vähemmän. Tällöin on hyvinkin mahdollista, että vastaan tulee päiviä, jolloin hoitoon ei  tulekaan yhtään lasta. Tällainen päivä voi olla tiedossa etukäteen tai se voi tapahtua ihan yllättäin, vaikkapa lasten sairastuessa tms.  Näiden tapahtumien varalta olisi toki hyvä olla jonkinlainen suunnitelma - miten toimitaan jos lapsia ei tulekaan?

Aivan aluksi tietysti pitää olla tieto, kuinka hoitajan työaika määräytyy sopimuksen mukaan:





Liite 12, 8§ 2 mom. Työajaksi laskettava aika
Hoitajan työaika alkaa, kun ensimmäinen lapsi tulee hoitoon ja päättyy siihen, kun viimeinen lapsi lähtee hoidosta lukuun ottamatta sitä aikaa, jona hoitajalla ei ole yhtään lasta hoidossa. Työajaksi luetaan myös työnantajan määräämien muiden työtehtävien suorittamiseen käytetty aika.


Työaikaa on siis lasten hoitoaika, ja muut määrätyt työtehtävät. Muut tehtävät voivat olla esim. hoitajan omassa kodissa tehtäviä paperitöitä tai jossain muualla työnantajan palveluksessa tehtävät työt, esim. siirto päiväkotiryhmään. 



Mitä sitten tehdään, jos se "tyhjä" päivä osuu kohdalle?

  • Etukäteen tiedossa ( = ennen työvuorojen suunnittelua tiedossa oleva) oleva lapseton päivä otetaan huomioon työvuoroja suunniteltaessa, ja niihin sijoitetaan mm. tasausvapaita. Tai jos kyse on pidemmästä jaksosta, niin hoitaja voidaan siirtää tilapäisesti toisiin tehtäviin. Etukäteen tiedossa oleva päivä harvoin on se ongelma, ja aika usein hoitajat sijoittavat vuosilomiaan näille paikoille.
  • Yllättävä poissaolopäivä tai vahvistettujen työvuorojen jälkeen tulevat lapsettomat päivät. Näissä tapauksissa tulee aina niitä ongelmia, jos toimintatapaa ei ole etukäteen mitenkään sovittu, koska vaihtoehtoja on.
    • Lapset jäävät lomalle ja työvuorot on jo vahvistettu
    • Aamulla lapsia ei yllättäen tulekaan.
      • onko varallaolosta tehty sopimusta? 
        • ON -> toimitaan sopimuksen mukaisesti
        • EI -> vaihtoehtoja löytyy ja käytäntöjä vielä enemmän...

Yllättävissä  "tyhjissä" päivissä kannattaa muistaa, että jos työvuoro on vahvistettu niin työnantajan pitäisi lähtökohtaisesti järjestää merkitylle työajalle työtä ja jos työnantaja ei työtä osoita, niin silloin työpäivän työtunnit on nolla. Vasta jakson päättyessä voidaan tarkastella, miten päivä vaikuttaa kokonaistyöaikaan. Jos tunnit jäävät vajaaksi, niin sitten jäävät, jos aiemmilta jaksoilta ei ole syntynyt ylityötä, jota voidaan käyttää täyttöön. Huomionarvoista on se, ettei päivä siis automaattisesti ole palkaton. Yleisimmin palkaton vapaa taitaa olla, se kun hoitaja ei syystä tai toisesta ota vastaan korvaavaatyötä.

Työnantajan osoittaessa muuta työtä, pitää hänen huomioida myös mahdolliset hoitajan omien lasten hoidontarve. Lisäksi maksetaan mahdolliset matkakustannukset.


Liite 12, 1§ 2 mom. Soveltamisohje:
Suositeltavaa on, että perhepäivähoitaja saa tiedon siirrosta viimeistään edellisenä päivänä. Tilapästä siirtoa harkittaessa huomioidaan myös hoitajan omien lasten hoidontarve. Hoitajalle korvataan siirrosta aiheutuvat kustannukset liitteen 16 mukaan.
Liite 16, 2§ 2mom. Työmatkasta maksettavat korvaukset
Jos työntekijälle on määrätty pysyväisluonteinen toimipaikka ja asunnosta muuhun ensimmäiseen työpisteeseen tai vastaavasti viimeisestä työpisteestä asunnolle aiheutuu em. toimipisteelle matkustamista suurempia kustannuksia, kustannusten erotus maksetaan matkustuskustannuksia koskevien määräysten mukaan.



Lisäksi on sitten käytäntöjä, joista voidaan sopia työntekijän ja työnantajan kanssa:
  • Tasausvapaan siirtäminen "tyhjälle" päivälle. Tasausvapaan siirtäminen on työvuoroluettelon muutos, jolle ei yleensä ole tässä tapauksessa töiden järjestelyihin liittyvää painavaa syytä. Tasausvapaan siirtoon tarvitaan siten hoitajan suostumus. 
  • Vuosilomapäivän käyttäminen. Koska vuosilomalain mukaan lomasta täytyy ilmoittaa viimeistään kahtaviikkoa ennen loman alkua, ja loma pitäisi myöntää yhdenjaksoisena, niin ilman työntekijän suostumusta lomapäiviä ei yksipuolisesti voi määrätä yllättäville "tyhjille" päiville. 
  • Palkaton vapaa. Työntekijä voi halutessaan ja työnantajan myöntäessä pitää myös palkattoman päivän. Palkattoman päivän kohdalla kannattaa muistaa, että päivää ei voi esimies "määrätä" palkattomaksi sillä syyllä, ettei ole hänellä tarjota korvaavaatyötä "tyhjälle" päivälle.


Jokainen tekee tietysti oman päätöksensä näissä asioissa, mutta kannattaa muistaa, että vaihtoehtoja on, ja ne kaikki ei aina ole työnantajan määräyksiä tai palkkaan kajoavia. Kannattaa siis miettiä mitä vastaa esimiehen kysyessä mahdollisista vaihtoehdoista.

perjantai 3. heinäkuuta 2015

Loma alkaa



Se on sitten loma! Ja kuin tilauksesta myös kesäilmat ovat saapuneet...  ja hyttyset... ja paarmat... ja, ja. Ei kait sitä ihminen osaa koskaan olla täysin tyytyväinen.

Ajattelin sitten näin viimeisen työpäivän kunniaksi piristää tiimiläisiämme lähettämällä kaikille sähköpostia. Ja koska osa tiimiläisistä lukee vähän laiskasti sähköpostejaan, niin laitoin varmuudeksi vielä kaikille myös tekstiviestin. Ja jos nyt ette vielä (tai siis kaikkihan te luette päivittäin työsähköpostinne kesälomalla), niin laitan osan viestin sisällöstä postauksen kuvaksi (tätä blogihan te tietysti luette kesälläkin, eikös?). Sähköpostissa on siis mm. syksyn toimintasuunnitelma, siis se yhteinen runko.
Jos ette vielä ole käyneet Facebookissa tykkäämässä blogista, niin nyt se kannattaa tehdä. Katsotaan saataisiinko lorupussiarpajaiset käyntiin. 
Mutta nyt poistun takavasemmalle ja lopetan häiriköinnin toistaiseksi.
Nyt nauttimaan kesästä ja lomasta, elokuussa palataan asiaan.