torstai 22. syyskuuta 2016

Toiminnansuunnittellusta

Kuvan askarteluu löytyy ohje TÄÄLTÄ


Nyt parina kertana olen törmännyt erikoiseen asiaan toiminnansuunnittelua ajatellen. Ensiksi törmäsin asiaan koulutuksessa, jossa piti miettiä toiminnansuunnittelun prosessia, ja ryhmässäni oli parikin henkilöä, jotka toimivat päiväkodissa tai esiopetuksessa avustajana. No ei ollut kummallakaan edes mielipidettä miten prosessi saadaan alkuun saati sitten miten siinä edetään. Heillä kun opet tekee suuunnitelmat (ja niin kuuluu tehdäkin) ja sitten muut vaan tekevät mitä käsketään. Tarkoitus siis keskustella oman työpaikan käytännöistä. 

Toisen kerran asia tuli vastaan facessa, jossa näyttöön valmistautuva opiskelija kyseli jotain vinkkiä toiminnan järjestämiseen. Opiskelija oli hyvin ilmeisesti keksinyt mitä tehdään noin niinkuin käytännössä, esim. vaikkapa mitä askarrellaan. 

Itseäni asia kovasti ihmetytti ja ehdin jo ensimmäisestä tapauksesta keskustella meidän puistokokouksessa toisten hoitajien kanssa. No sielläkin sain vähän jollekin asiaa perustella, kun ei heti auennut kanssaolijoilleni, mikä asiassa ihmetytti. Tästä syystä aloinkin sitten ihmetellä onko aivoni jotenkin monimutkaisesti rakennettu, kun käännän ja väännän asioita aina mielessäni moneen kertaan. Tästä syystä tehdäänkin nyt testi:

Kuka keksii ensimmäisenä, miksi nämä tapaukset jäivät mieltäni vaivaamaan? Ensimmäiselle oikeinarvanneelle lähetän palkkioksi yllätyspalkinnon.  



sunnuntai 4. syyskuuta 2016

Allerginen lapsi perhepäivähoidossa


Kansallisen allergiaohjelman mukaan pääsääntö on, että allerginen lapsi syö päivähoidossa samaa ruokaa kuin muut lapset, jollei allergiaruokavalion välttämättömyydestä ole lääkärinlausuntoa.
HYKS:n Lastentautien ja lasten allergologian erikoislääkärin, dosentti Anna Pelkosen mukaan ruoka-allergisen lapsen hoito on yksilöllistä; välttämisruokavalio on yleensä aina määräaikainen ja iänmukainen ruokavalion laajennus tärkeää. Välttämisruokavalion tarkkuus on arvioitava yksilöllisesti ja laajoihin välttämisruokavalioihin ei ole perusteita. 
Tämä tarkoittaa sitä, ettei ruoka-aineita kannata rajata pois ruokavaliosta "varmuuden vuoksi", kuten joskus aiemmin on tehty. Ruokavaliota ei myöskään rakenneta pelkän allergiatestaustuloksen varaan, vaan  todellisten oireiden mukaiseksi. Uudessa allergiaohjelmassa tuetaan terveyttä, ei allergiaa.
Anna Pekosen mukaan ruoka-allergian hoidossa käytettävän välttödieetin haittoja ovat vahinkoaltistusten riski/pelko, vakavien reaktioiden riski sekä ravitsemuksellinen riittämättömyys. Ruoka-allergisen lapsen hoito on yksilöllistä; vältetään vain niitä ruokia, joista oireita tulee. Välttämisruokavalio on yleensä aina määräaikainen ja välttämisruokavalion tarkkuus on arvioitava yksilöllisesti ja säännöllisesti. Laajoihin välttämisruokavalioihin ei ole perusteita ja kouluun menevien välttämisruokavalioiden asianmukaisuus tarkistetaan. 
Uusimpien tutkimusten mukaan allergiat eivät vähene välttämällä vaan siedättämällä. Pelkästään se, että välttämisruokavalioista vaaditaan lääkärintodistus, vähentää ruokavalioiden määrää yli kolmanneksella. Näin voidaan keskittyä niihin todellisiin ruokavalioihin, ei nirsoiluun.

Päivähoidossa vanhemmilla on tärkeä rooli lapsen allergiaruokavaliota rakentaessa. Joskus allergeenien löytäminen on aikamoista salapoliisityötä, ja yleensä vanhemmat tuntevat lapsensa muita paremmin. Pääsääntöisesti kaikki ruokavaliomuutokset siedätyksineen ja kokeiluineen suoritetaan kotona. Vasta kun ruokaaine on todettu lapsen ruokavalioon sopivaksi, se lisätään yhteisesti sovitulla tavalla lapsen ruokavalioon. 

Vanhemmat ovat erittäin tärkeässä roolissa myös siinä suhteessa, ettei ruokavaliota supisteta turhaan, jolloin ruokavalio saattaa muuttua liian kapeaksi.

perjantai 19. elokuuta 2016

Tarjottavat ateriat

Kuva: Papunetin kuvapankki, www.papunet.net, Elina Vanninen


Käsitelläänpä nyt alkuun päästyä myös muuta lain sisältöä, tällä kertaa ruokailun osalta.

----------------- >
Varhaiskasvatuslaki 1. luku 2 b §

1mom. Varhaiskasvatuksessa olevalle lapselle on järjestettävä lapsen ravitsemustarpeet täyttävä terveellinen ja tarpeellinen ravinto, jollei muun kuin päiväkodissa tai perhepäivähoidossa annetun varhaiskasvatuksen luonteesta muuta johdu. Ruokailu on oltava tarkoituksenmukaisesti järjestetty ja ohjattu.
2 mom. Mitä 1 momentissa on säädetty, ei kuitenkaan koske kliinisiä ravintovalmisteita tai niihin verrattavia tuotteita, jotka korvataan sairausvakuutuslain nojalla, eikä myöskään ravintoaineiden kustantamista järjestettäessä varhaiskasvatusta saman perheen lapsille heidän omassa kodissaan.

-------------- < 

Sairasvakuutuslaki siis määrittelee ne ravintoaineet, joita varhaiskasvatuksessa ei tarvitse tarjota. Käytännössä nämä ovat jotakin ruoka-ainetta korvaavia tuotteita, esim. vakavaa maitoallergiaa sairastavan apteekista ostettava korvaava tuote voi olla tällainen. Normaali kaupasta ostettava äidinmaitovastike taas ei täytä tätä lain määritelmää, joten se kuuluu tarjota osana normaalia lapsen ruokaa.

------------- >

Sairausvakuutuslaki 5 luku 2 § 

1 mom. Korvattava kliininen ravintovalmiste ja perusvoide  
Vakuutetulla on oikeus saada korvausta kliinisen ravintovalmisteen kustannuksista, jos lääkäri on määrännyt valmisteen vaikean sairauden hoitoon ja valmistetta käytetään vaikean sairauden hoidossa korvaamaan tai täydentämään ruokavaliota tai sen osaa. Lisäksi edellytetään, että valmiste on hankittu apteekista tai sairaalasta ja sille on hyväksytty korvattavuus ja vahvistettu kohtuullinen tukkuhinta siten kuin 6 luvussa säädetään.
2 mom. Mitä 1 momentissa säädetään, koskee soveltuvin osin kliinisiä ravintovalmisteita vastaavia tuotteita   

------------- <

Lainaukset kursiivilla:
Varhaiskasvatuslaki

sunnuntai 14. elokuuta 2016

Pykäläviidakossa osa 2



Edellinen kirjoitus käsitteli suhdelukuja päiväkodissa, ja nyt sitten jatketaan perhepäivähoidon osalta samasta asiasta.

Ihan aluksi pitää tietysti olla tieto siitä, milloin kyseessä on perhepäivähoito, koska laki ei tunne muita hoitomuotoja kuin päiväkodit ja perhepäivähoidon.

------------->

Varhaiskasvatuslaki 1. luku 1 § 
 3 mom Varhaiskasvatusta voidaan järjestää yksityiskodissa tai muussa kodinomaisessa hoitopaikassa, jota kutsutaan perhepäiväkodiksi.

------------<
Eli perhepäivähoitoa ovat myös ryhmikset, ryhmäperhepäiväkodit, parityöskentely jne. näillä taitaa olla monia nimiä eri puolella maata, mutta kaikki ovat siis perhepäivähoitoa, johon sovelletaan samaa lain osaa.

--------------->

Asetus lasten päivähoidosta 8 §

 1 mom Perhepäiväkodissa voidaan samanaikaisesti hoitaa enintään neljää lasta mukaan luettuina perhepäivähoitajan omat lapset, jotka eivät vielä ole perusopetuksessa. Lisäksi voidaan hoitaa yhtä perusopetuslain mukaista esiopetusta saavaa lasta, perusopetuksen aloittanutta lasta tai sellaista kunnan järjestämässä osapäivähoidossa olevaa lasta, joka aloittaa perusopetuksen toimintavuotta seuraavana vuonna. 
2 mom Sen estämättä, mitä 1 momentissa säädetään, perhepäiväkodissa kaksi hoitajaa voi samanaikaisesti hoitaa enintään kahdeksaa lasta ja lisäksi osapäiväisesti kahta 1 momentin toisessa virkkeessä tarkoitettua lasta.
3 mom Erityisistä syistä ja huomioon ottaen paikalliset olosuhteet kolme hoitajaa voi hoitaa samanaikaisesti enintään kahtatoista lasta.
4 mom  Kun perhepäiväkodissa hoidetaan samanaikaisesti useampaa lasta kuin 2 momentissa säädetään, tulee yhdellä perhepäivähoitajalla olla vähintään sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun lain, sellaisena kuin se on voimassa tammikuun 1 päivänä 2013, 8 §:ssä säädetty ammatillinen kelpoisuus (Lähihoitaja)

-------------------<

Yksinkertasesti sanottuna, perhepäivähoitoryhmässä voi olla samanaikaisesti paikalla
       - 4 päivähoitolasta + 1esi- tai alkuopetuksessa olevaa lasta, jos hoitajia on yksi
       - 8 päivähoitolasta + 2esi- tai alkuopetuksessa olevaa lasta, jos hoitajia on kaksi
       - 12 päivähoitolasta, jos hoitajia on kolme

Kolmen hoitaja ryhmässä ei siis voi olla niitä esi- tai alkuopetuseen kuuluvia lapsia niiden 12 lapsen lisäksi, vaan jos hoidetaan kyseessä olevan ikäisiä lapsia, niin heidät tulee laskea kokonaissuhdelukuun, joka on siis se 12. Lisäksi kolmen hoitajan muodostamassa ryhmässä ainakin yhdellä hoitajista pitää olla vähintään lähihoitajan koulutus.

Lain mukaan myös hoitajien omat alle kouluikäiset lapset ovat osa ryhmää, silloin kun lasketaan suhdelukua. 

Huomioitavaa on myös se, ettei perhepäivähoitoa koskevassa 8§ puhuta mitään ryhmäkoon ylittämisestä, ei edes tilapäisesti tai lyhytaikaisest, kuten laki sanoo päiväkotien yhteydessä.


Lainaukset kursiivilla:
Varhaiskasvatuslaki
 Asetus lasten päivähoidosta

siniset lisäykset lakitekstilainauksissa kirjoittajan

lauantai 13. elokuuta 2016

Pykäläviidakossa osa 1



Lainsäädätö jaksaa aina ihmetyttää, ja erityisesti lainsäädännöstä tietämättömät ihmiset. Näihin ihmisiin törmää toistuvasti mitä erilaisimmissa tilaisuuksissa. Yksi jatkuvaa ihmetystä aihettava asia on se, etteivät monetkaan ole tietoisia omaa työtään koskevasta lainsäädännöstä. 

Päivähoitomaailmassa yksi tällainen paljon puhuttava asia on suhdeluvut, luvut joilla määritellään kuinka monta lasta saa olla yhtä hoitajaa kohden, ja saako näistä määräyksistä poiketa, ja jos saa niin miten.

Avataanpa asiaa ensi vähän päiväkodin näkökulmasta:

--------------->
  •  Varhaiskasvatuslaki 1. luku 5 a §
1 mom Päiväkodin yhdessä ryhmässä saa olla yhtä aikaa läsnä enintään kolmea hoito- ja kasvatustehtävissä olevaa henkilöä vastaava määrä lapsia.

  • Asetus lasten päivähoidosta 6 § 
1 mom. Päiväkodissa tulee hoito- ja kasvatustehtävissä olla vähintään yksi henkilö, jolla on sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun lain, sellaisena kuin se on voimassa tammikuun 1 päivänä 2013, 7 (Lastentarhanopettaja) tai 8 §:ssä (Lähihoitaja) säädetty ammatillinen kelpoisuus, enintään kahdeksaa kokopäivähoidossa olevaa kolme vuotta täyttänyttä lasta kohden. Enintään neljää alle kolmivuotiasta lasta kohden tulee päiväkodissa hoito- ja kasvatustehtävissä samoin olla vähintään yksi henkilö, jolla on edellä säädetty ammatillinen kelpoisuus.
2 mom. Päiväkodissa tulee hoito- ja kasvatustehtävissä olla vähintään yksi henkilö, jolla on 1 momentissa mainittu ammatillinen kelpoisuus enintään 13 osapäivähoidossa olevaa kolme vuotta täyttänyttä lasta kohden.

------------------------<

Yksinkertaisuudessa päiväkotiryhmässä voi olla yhtäaikaa paikalla
- alle kolmivuotiaita 12 lasta tai
- kolme vuotta täyttäneitä lapsia
                                           - 24 kokopäivähoidossa tai
                                           - 39 osapäivähoidossa 
Ryhmiin ei voi lisätä lapsia näitä määräyksiä enempää vaikka aikuisten määrää lisättäisiin, kuten aikaisemmin on saatettu tehdä.



Ja sitten ne poikkeukset:

-------------------->
  • Asetus lasten päivähoidosta 6 § 
5 mom Kunta voi poiketa 1 ja 2 momentissa säädetystä suhdeluvusta, jos lasten keskimääräiset hoitopäivät ovat jatkuvasti huomattavasti vähäisemmät kuin toimintapäivät. Poikkeaminen voi tapahtua siten, ettei lapsia ole muutoin kuin lyhytaikaisesti yhtäaikaisesti hoidossa enempää kuin kokonaissuhdeluku edellyttää. 
6 mom Lisäksi 1 ja 2 momentissa säädetystä suhdeluvusta voidaan poiketa tilapäisesti ja lyhytaikaisesti laajennettaessa lapsen hoitoaikaa edellä 2 §:n 3 momentissa tarkoitetulla tavalla. 

-------------------<

Eli pykäliin on useinmiten poikkeuksensa, niin tässäkin tapauksessa: Tilapäisesti ja lyhytaikaisesti suhdeluvuista voidaan poiketa näistä kahdesta syystä:
  • lapsiryhmässä on lapsia, jotka eivät ole joka päivä hoidossa
  • lapsi on oikeutettu yli 20/vko varhaiskasvatukseen kesken toimintakauden
Ja laista kun puhutaan niin aina on tulkinnan varaa: Mitä tarkoittaa lyhytaikaisesti? tai tilapäisesti? tunteja, päiviä vai viikkoja? Kuinka usein tilanne voi toistua, jotta se olisi edelleen tilapäistä? Koska tilapäisestä tulee pysyvä käytäntö?


Lainaukset kursiivilla:
Varhaiskasvatuslaki
 Asetus lasten päivähoidosta

siniset lisäykset lakitekstilainauksissa kirjoittajan

torstai 11. elokuuta 2016

Paluu arkeen




Kesälomalta palaillaan hitaasti mutta varmasti arkeen. Kesän pitkä loma on tehnyt tehtävänsä ja maanataiaamu alkoikin ihan mukavissa merkeissä. Hyväntuulisuus ei kuitenkaan kauan kestänyt vaan hetken päästä "mielenkiintoisen" puhelun jälkeen mieliala muuttui kummasti ihan normaaliksi maanantaioloksi. Onneksi kuitenkin iltapäivään mennessä asiat olivat järjestyneet jo osittain ja tiistaiaamupäivänä loputkin asiat saatiin jonkinmoiseen järjestykseen.

Loman loppuminen toi kuitenkin mukanaan enemmän mukavia kuin ikäviä asioita. Maanantaina hoitoon palasi vain yksi "vanha" hoitolapsi, jolla olikin paljon kerrottavaa kesä tapahtumista. Tämän lapsen kanssa sitten ulkoilimme leikkipuistossa, jossa olikin useita tuttuja kavereita. Keskustassa asumisessa on hyvät puolensa, täällä on aina muitakin hoitajia ja kaikille lapsille löytyy aina ikäistään seuraa, vaikka sellaista ei juuri siinä omassa ryhmässä olisikaan. Ja ihan kiva oli tavata työkavereitakin, jotka myös palailivat lomiltaan.

Ryhmässä on aloittamassa tänä syksynä monta uutta lasta, pitkästä aikaa myös ihan pieniä yksivuotiaita, joten rattaat on taas kaivettava varastosta käyttöön. Ryhmästä muodostuu ainakin alkuun aika rikkonainen, koska ryhmässä on useita osapäivälapsia.

Ensi viikko otetaan vielä rauhallisesti, ja hoitoon palaa toinenkin "vanha" hoitolapsi, joskin nämä ensi viikolla hoidossa olevat lapset ovat hoidossa vuoropäivinä, joten ei päiviin ihan hirveästi vipinää synny. Ensi viikolla kuitenkin saadaan jo uusia lapsia tutustumaan ja vähitellen palataan normaaliin päiväjärjestykseen.