maanantai 15. toukokuuta 2017

Kiva, kiva... vähän pohdintaa


kuva:Iltasanomat

Sieltä se löytyy 20. sijalta arvostetuimmista ammateista. Tämähän on vain ns. keltaisen lehdistön "kattava" tutkimus, mutta paistatellaan nyt edes vähäsen, onhan toi aika hyvä saavutus kun listalla ammatteja on 457. 

Mietin tässä taas kerran kaikkien viimeaikaisten tapahtumien valossa tätä meidä ammattikuntaa. Kuinka aina puhutaan kuinka arvokasta työtä tehdään, ei vain perhepäivähoidossa vaan koko varhaiskasvatuksessa. Puhutaan varhaiskasvatuksen laadusta, tai laadun puutteesta. Mikä koulutus varhaiskasvattajalla pitäisi olla ja onko perhepäivähoito ollenkaan varhaiskasvatusta? Ja onko se koulutus kuitenkaan mikään tae siitä laadusta?

Tällä hetkellä varhaiskasvatuksessa työskentelee erittäin kirjavan koulutustaustan omaava henkilöstö. Ajatellaanpa vähän: jos työntekijä on n. 60-vuotias, on hän valmistunut ammattiinsa ehkä noin 40 vuotta sitten ja nuorimmat työntekijät ovat vastavalmistuneita. Koulutustausta siis on kirjava jo siksi, että hoitajat ovat eri ikäisiä. Ja tämä tilanne on sama riippumatta siitä puhutaanko päiväkodeista vai perhepäivähoidosta. Koulutustausta voi olla opisto-, yliopisto-, ammattioppilaitos- ja ammattikorkeakoulupohjaista, koulutusnimikkeitäkin löytyy monia, kuten perhepäivähoitajaa,
lastentarhanopettajaa, lähihoitajaa, päivähoitajaa, kodinhoitajaa, lastenhoitajaa, lastenohjaajaa, kasvatustieteiden kandidaattia, sosionomia ja varmaan vielä jotain muitakin. Koulutuksen kestossakin on eroavaisuuksia, koulutukset ovat mukautuneet vuosien saatossa enemmän tai vähemmän palvelemaan työelämän tarpeita. Koulutuksen sisältökin on muuttunut vuosien varrella, ja tulee muuttumaan edelleen.

Mitä se laatu oikein on? Kenen näkökulmasta sitä laatua tarkastellaan? Pelkkä koulutus ei vielä takaa laatua, vaan sitä koulutusta pitäisi pystyä käyttämään tehokkaasti, vastaavasti taas ilman koulutusta oleva voi tarjota lapselle hyvinkin laadukasta ja aikaansa seuraavaa kasvatusta. Suuressa roolissa varhaiskasvatuksen tämänhetkistä murrosta ovat kunnissa päätöksiä tekevät henkilöt. Arvostavatko he varhaiskasvatusta satsaten varhaiskasvatukseen sekä esimies- että henkilöstötasolla. Jos kunnat satsaavat rahaa lapsiin kehittämällä varhaiskasvatusta kaikissa sen muodoissa, ja mahdollisesti ei tarvita edes nykyistä enempää rahaa, vaan sitä että varhaiskasvatuksen nykyistä "koneistoa" käytetään nykyistä luovemmin ja tehokkaammin yhteistyötä lisäämällä ja tunnustamalla kaikkien työntekijöiden vahvuudet nykyisen ja tulevan varhaiskasvatuksen hyväksi.

Itse ainakin uskon että meillä kaikilla on jotain annettavaa sille pienelle lapselle, jonka kohtaamme päivittäin, myös itsessämme.

sunnuntai 14. toukokuuta 2017

Hyvää äitienpäivää!


Meidän äitienpäiväkukan myötä toivottelen aurinkoista äitienpäivän jatkoa kaikille äideille!

Käykääpä kurkkaamassa tämä ja meidän muut äitienpäiväaskartelut Askartelua Ipanoille -blogista.

perjantai 14. huhtikuuta 2017

Hyvää Pääsiäistä!




Mukavaa Pääsiäistä kaikille, itseltä jäi tänä vuonna Pääsiäinen väliin opintojen vuoksi, joten toivotukset lähtevät muutaman vuoden takaisen kuvan siivittäminä. Ohjeet tähän pääsiäismuna-askarteluun löytyy Askartelua Ipanoille -blogista.

keskiviikko 5. huhtikuuta 2017

Aikuisena opiskelu on kivaa, vai onko sittenkään?



Kaikkea hullua sitä ihminen saakin päähänsä, alkaa nyt opiskelemaan aikuisena! Ja ihan vielä ilman sen kummempia päämääriä. 

Aikuisena kuitenkin opiskelumotivaatiota on ihan erilailla kuin joskus silloin nuoruudessa, kun vaan kouluun oli "pakko" mennä, aikana jolloin oppilaat istuivat pulpeteissaan ja opettaja opetti asioita karttakeppi heiluen ja saattoipa se keppi joskus heilahtaa voimalla päin pulpettia, niin että lastut vaan lentelivät.

No siis keksinpä sitten eräänä kesäisenä päivänä hakeutua oppisopimuskoulutukseen, ja syksystä lähtien olenkin ollut virallisesti oppisopimusopiskelija. Syksy meni aika vikkelään koska en juurikaan osallistunut lähiopintoihin, kun suurimman osan syksyllä käsiteltävistä asioista sain hyväksiluettua aiempien koulutusten ja työkokemuksen perusteella. Nyt kevään aikana olen osallistunut sitten vähän enemmän lähiopintoihin kun on siirrytty seuraavaan tutkinnon osaan ja ensimmäinen näyttökin on tehtynä, ja ensi viikolla vielä toinen näyttö ja sitten tämä kevät on arviointia vaille valmiiksi taputeltu.

Opiskelu itsessään on ihan kivaa ja antoisaa, mutta jälleen kerran olen tullut siihen tulokseen, ettei minusta ole päiväkodin työntekijäksi. On se kumma kun en sitä millään usko, vaikka olen tullut samaan tulokseen jo 80-luvulla, 90-luvulla ja 2000-luvulla. Aina vaan täytyy käydä siellä asiaa itselleen varmistelemassa, toisaalta sitten taas menee omassa työssä mukavasti, kun tajuaa kuinka se perhepäivähoito on kumminkin oikeasti lapsille hyvä hoitomuoto.

Kävin sitten ennen näyttöäni tutustumassa päiväkodin toimintaan ja kyllä kovasti ihmettelen sitä toimintakulttuuria, kun ei se tavoitteellisuus ja lapsilähtöinen toimintatapa kovin paljon sieltä välity ulkopuoliselle. Ja sitten vanhemmat haluavat viedä lapsensa päiväkotiin kun siellä saa paljon virikkeitä... juu saahan siellä...

maanantai 13. maaliskuuta 2017

Puhutaanko VASUsta?



Ääääh.... ei siis todellakaan KOREISTA...


Uudet varhaiskasvatussuunnitelman perusteet julkistettiin viime vuonna ja nyt monessa kunnassa tehdään syksyksi uutta VASUa, kuten laissa edellytetään. VASUsta on siis tulossa pakollinen, ei enää vain suositus, vapaaehtoinen asiakirja

Uudet perusteet on laatinut ensimmäistä kertaa Opetushallitus ja täytyy sanoa, että sen kyllä huomaa.
Jo sisällöltään uudet perusteet ovat huomattavasti yksityiskohtaisemmat ja laajempialaiset kuin aikaisemmat perusteet. Asiakirjaan on samalla tullut n. 20 sivua lisää. VASUn tarkoituksena on tarjota laadukasta ja tasapuolista varhaiskasvatusta asuinpaikasta riippumatta.

Itse pidän paljon enemmän uuden VASUn hengestä, siitä kuinka lapsi on ihan oikea, toimiva, ajatteleva, kokoajan ympäristöään tarkkaileva oppija.

Toisaalta jos nyt verrataan vähän uuden ja vanhan VASUn käsitteistöä, niin ei se enää niin uudelta tunnukaan.Vanhat asiat on puettu uusiin mukavampiin vaatteisiin.



 Muuttuvat käsitteet:
(lähde oph:n koulutusmateriaalit)

Vasun perusteet 2003
Vasun perusteet 2016
Arvopohja
Arvoperusta
Kasvatuspäämäärät
Laaja-alainen osaaminen
Lapselle ominainen tapa toimia
Oppimiskäsitys ja monipuoliset työtavat
Toimintakulttuuri
Toimintakulttuurin kehittämistä ohjaavat periaatteet
Kasvatuskumppanuus
Huoltajien kanssa tehtävä yhteistyö
Varhaiskasvatusympäristö
Oppimisympäristö
Orientaatiot 
Oppimisen alueet
Kielellinen tietoisuus
Kielitietoisuus
Erityinen tuki varhaiskasvatuksessa
Kehityksen ja oppimisen tuki
Monikulttuurisuus
Kulttuurinen moninaisuus
Moniammatillinen yhteistyö
ja  verkostoyhteistyö
Monialainen yhteistyö
 

Uudet perusteet kuitenkin avaavat käsitteitä paremmin kuin aikaisemmat. Siinä missä vanhoissa perusteissa pilkottiin lapsen oppiminen, kasvu ja kehitys osasiin, uusissa perusteissa keskitytään kokonaisvaltaiseen oppimiseen ja luodaan jatkumo esi- ja perusopetukseen, joka aiemmin jäi jotenkin vaillinaiseksi. 

Otetaanpa nyt esimerkiksi se aiemmin kovasti puhuttanut Orientaatiot, jokainen muistaan mitä ne ovat:
  • matemaattinen
  • luonnontieteellinen
  • historiallis-yhteiskunnallinen
  • esteettinen
  • eettinen
  • uskonnollis-katsomuksellinen  
 Ja nämäkin asiat ovat löydettävissä uudesta vasusta:


oph.fi




















Ja ihan loppuhuomautuksena: Itse en ole koskaan pitänyt orientaatio-sanasta, joka vaikutti jo silloin vuosituhannen alussa hyvin keksityltä käsitteeltä. Sanalta, jonka sisältöä oli mielestäni vaikea hahmottaa... miksi ei vaan voitu puhua tutustumisesta kyseisiin asioihin?

VASUn perusteet 2005 
VASUn perusteet 2016