perjantai 3. heinäkuuta 2015

Loma alkaa



Se on sitten loma! Ja kuin tilauksesta myös kesäilmat ovat saapuneet...  ja hyttyset... ja paarmat... ja, ja. Ei kait sitä ihminen osaa koskaan olla täysin tyytyväinen.

Ajattelin sitten näin viimeisen työpäivän kunniaksi piristää tiimiläisiämme lähettämällä kaikille sähköpostia. Ja koska osa tiimiläisistä lukee vähän laiskasti sähköpostejaan, niin laitoin varmuudeksi vielä kaikille myös tekstiviestin. Ja jos nyt ette vielä (tai siis kaikkihan te luette päivittäin työsähköpostinne kesälomalla), niin laitan osan viestin sisällöstä postauksen kuvaksi (tätä blogihan te tietysti luette kesälläkin, eikös?). Sähköpostissa on siis mm. syksyn toimintasuunnitelma, siis se yhteinen runko.
 
Jos ette vielä ole käyneet Facebookissa tykkäämässä blogista, niin nyt se kannattaa tehdä. Katsotaan saataisiinko lorupussiarpajaiset käyntiin. 
 
Mutta nyt poistun takavasemmalle ja lopetan häiriköinnin toistaiseksi.
 
Nyt nauttimaan kesästä ja lomasta, elokuussa palataan asiaan.

maanantai 29. kesäkuuta 2015

Kauan odotettu kesä


Vielä on viikko ennen loman alkua. Lapsia hoidossa vaihteleva määrä yhdestä kolmeen. Leikkikentälläkin on aamupäivisin rauhallista, kun kaikki lähistön hoitajat ovat jo lomalla ja muitahan tuolla leikkikentällä harvoin näkee, joskus joku mummo on lapsenlapsineen uskaltautunut kentälle, mutta monesti muut saapuvat kentälle meidän jo mennessä sisälle.
 
Meidän leikkikenttä on todella tuulisella paikalla. Ihan sama mistä tuulee, niin aina tuulee kentälle ja kylmästi. Ensimmäisenä talvena olimme vielä toiveikkaita, että tuulet saadaan tyyntymään, kun kentän ympäristön talot valmistuvat. No eipä sitten auttanut yhtään! Erityisesti tänä keväänä / kesänä olemme värjötelleet kentällä tuulen puhaltaessa kuin syysmyrskyllä. Toisaalta asioita pitää muistaa katsoa positiivisesti: tänään ei paleltanut kentällä enää yhtään, mutta ei päässyt kuumakaan tulemaan, vaikka taitaa olla tulossa kesän lämpimin päivä.
 
 

keskiviikko 24. kesäkuuta 2015

Lähes lämmintä



Vaihteeksi taas sataa - onneksi kuitenkin mittari näyttää enemmän plus- kuin miinusasteita, tuulikin on tyyntynyt viime viikosta.

Heti aamupalapöydässä käytiin keskustelua tulevasta aamun ulkoilusta. Kurahousuvastainen hoitolapsi yritti kaikin tavoin keksiä, miksi ulos ei kannattasi aamupäivällä lähteä, tai jos edes iltapäivällä saisi olla sisällä. Kyseinen lapsi ei koskaan vetoa siihen todelliseen syyhyn, eli kurahousujen pukemiseen, vaan syyt on mitä kummallisempia keksintöjä, kuten: - Voitaishan me vaan täällä sisällä vaikka hypätä ruutua...  tai - Mä haluaisin lukea tota leekolehteä... tai -Eilen me jo ulkoiltiin koko päivä... tai se viimeisin veto: -Ei meillä kotonakaan koskaan...
 
Noin tusinan tekosyytä kuultuani kysäisin lapselta, etteikö nyt yhtään tullut mieleen miksi olisi kiva mennä sateessa ulos? - - tässä vaiheessa vedottiin siihen viimeiseen syyhyn - - Kyseinen lapsi on innokas kaivelemaan kaikenmoisia kurakuoppia, niin kerroin että tänään saa leikkiä kuralla ja vedellä niin kauan kuin huvittaa. Jopas alkoi ilme kirkastua, ja ehkä tällä kertaa ne kurahousutkaan eivät enää tuntuneet niin vastenmielisiltä.
 
Lopuksi kerroin vielä omasta lapsuudestani, kuinka kesäisin suurta hupia oli seistä uikkareissa yliheittävän rännin alla, ja käydä välillä saunassa lämmittelemässä. No, omassa lapsuudessani halvat oli huvit, kun ei ollut vielä kaiken maailman pelikoneita.


torstai 18. kesäkuuta 2015

Eskarin viimeinen hoitopäivä



Tänään on tulevan eskarilaisen viimeinen hoitopäivä. Perinteisesti viimeisenä päivänä toteutetaan toiveita, mm. päivän ruoan valitsee tuleva eskarilainen. Tällä kertaa valinta olikin vaikeaa, kun kuulemma moni ruoka olisi mieleinen. Pitkään harkittuaan tuleva eskarilainen päätyi nakkikastikeeseen ja perunamuusiin. 

Erityisesti tällä kertaa tämä pitkä harkinta ja eri ruokien vertailu oli tämän hoitajan mieleen, kun tuoreessa muistissa on hyvin vielä se, kuinka kysenen lapsi ei syönyt hoitoon tullessaan käytännössä mitään, ainoastaan maito ja joskus leipä kelpasi ruokailun aikana. Ruokiin totuttelu kesti todella pitkään ja vähitellen ruoka alkoi maistua yhä isompina annoksina. Ja nyt ollaan tässä: Lapsella on useita lempiruokia, joista on vaikea valita sitä yhtä, minkä valitsisi viimeiseksi hoitopäiväkseen.

Tällä viikolla olemme tehneet kaikki keskeneräiset työt valmiiksi, jopa sen ompelutyön, jonka piti valmistua äitienpäiväksi. Tästä työstään lapsi voi olla todella ylpeä, ja tiedän että myös äiti osaa olla ylpeä lapsestaan saadessaan tämän hieman myöhäisen äitienpäivälahjan... no onneksi äitiä voi lahjoa myös muina päivinä, kuten juhannuksena!

maanantai 15. kesäkuuta 2015

Taikojen aikaa

 
 
Juhannusta vietetään jo tällä viikolla, sinä toisena mahdollisena päivänä, eli 20.6., juhlinta aloitetaan toki jo aaton vapaana. Juhannushan on keskikesänjuhla, ja myös kesäpäivänseisaus sijoittuu samalle viikonlopulle eli sunnuntaille 21.6. Kesäpäivänseisaushan päivä jolloin päivä on pisimmillään ja siitä alkavat päivät lyhetä syksyä kohti. Ainoa kysymys enää on koska kesä alkaa, kun se jo viikonloppuna kääntyy kohti loppuaan. Ehkä meillä Suomessakin pitäisi siirtyä keskieurooppalaiseen loma-aikaan eli ihan suosiolla päätettäisiin, että kesäkuu on kevättä, ei  kesää, samalla voisi kuun nimen vaihtaa johonkin sopivampaan.
 
No kumminkin: Juhannuksena tehdään perinteisesti taikoja. Tunnetuimmat juhannustaiat varmastikin liittyvät tulevan puolison ennustamiseen, mutta koska niityt ja pellot ovat nykyisin aika harvassa niin aika pitkän lenkin saa tehdä jo pelkästään jos aikoo kerätä seitsemän kukkaa/ yrtti seitsemältä niityltä, kuntoilustahan homma tietysti käy. Ja toisekseen puolison etsimiseen on nykyään käytössä vaikka mitä nettipalstaa, joten antaa olla.
 
Mitäs jos keksittäisiin uusia juhannustaikoja, vähän enemmän nykyaikaan sopivia? Aloitetaanpa vaikka siitä kesäsäästä - sarvet esiin!