tiistai 17. tammikuuta 2017

Älä osta mitään... koskaan... mutta vähän kuitenkin...



Olen jo aikoja sitten uhonnut, etten enää osta mitään uusia leluja lapsille, koska leluja on ihan oikeasti joka nurkka täynnä. Niitä on niin paljon, ettei niillä kaikille edes ehditä leikkiä. No eipä se uhoaminen ole paljon auttanut, loppuvuodesta ostin kirpparilta kahdet nukenvaunut... no, nehän oli vaan kirpparilta ja niille oli oikeasti tarvetta, niin sehän ei ollut ostamista eihän? Nehän ei ollut uusia vaan käytettyjä, siksikään niitä ei voi laskea.

Nyt alkuvuodesta sitten alkoivat viimeisetkin alennusmyynnit, ja kun kuvittelin pysyväni poissa kaiken moisista aleista, kiersin tavaratalojen leluosastot todella kaukaa, ja kuvittelin jo selviytyväni kunnialla näistä alennusmyynneistä... niin eikös rautakaupan matto-osastolla ollut alennusmyynnissä niin ihana automatto. Ei mikään painokuva-versio vaan ihan oikeasti: kuviot on kudottu mattoon ja teiden kohdalla ei ole ollenkaan noita mitä lie mattokarvoja, joten autoilla on tosi helppo teitä pärisytellä, kun renkaat pyörivät kunnolla. 

Joten älä osta mitään... enää koskaan ikinä... jatkuu taas alennusmyyntien jälkeen... ainakin siihen asti kun huomaan tarvitsevani jotakin ihan pakosti... tai jos saan halvalla.

torstai 12. tammikuuta 2017

Juhlavuoden ajatuksia, eli sata vuotta itsenäisyyttä



Lapsen käsityskyvylle 100 vuotta on paljon, jokainen meistä muistaa kuinka lapsena kaikki yli 15-vuotiaat olivat todella vanhoja, ja kuinka väärässä sitä silloin olikaan, mutta sen tajuaa vasta näin vanhempana täti-ihmisenä. Lapsena aikakäsitys on aivan erilainen kuin aikuisena, joten miten se pieni ihminen ymmärtää, kuinka kauan on sata vuotta, kun jo iltapäivään saattaa olla pitkä aika.

Toinen vaikea asia hahmotettavaksi on itsenäisyys, mitä se on ja mitä se tarkoittaa meille kaikille suomalaisille? Meillä on oma kansallinen identiteetti, suomalainen sisu ja periksiantamattomuus. Suomalainen on se, joka menee vaikka läpi harmaan kiven. Meillä on oma maa, jossa päätetään omista asioista, meillä on oikeus puhua ja tulla kuulluksi. Meillä on oma kansallislippu, -laulu, -päivä, -runoilija, -kirjailija, -säveltäjä, -eläin, -lintu,  ja jopa kansallishyönteinen sekä -kivi.

Omassa päässä onkin vilistänyt jo hyvän aikaa ideoita, kuinka tätä juhlavuotta meidän ryhmässä ja tiimissä voitaisiin käsitellä. Keräilen vuoden aikana ideoita teemaan liittyen sekä tänne blogiin että Pinterestiin. Sata vuotta itsenäisyyttä on asia, jota saa ja pitää juhlia!