tiistai 17. marraskuuta 2009

Piikit kengän pohjiin?

Viimeviikkoisten pakkasten ja lumisateiden jälkeen meillä onkin muutaman päivän ollut lämpötila plussan puolella ja vettäkin on satanut jonkun verran, joten lasten kanssa ulkoilu onkin muistuttanut lähinnä luistelua.
Lumi on vesisateen voimalla muuttunut jääkuoreksi maan pinnalle ja mitään kaiveltavaa ei siis pihalta tällä hetkellä löydy. Ei siis oikein enää voi leikkiä ”kesäleikkejä” mutta vielä ei päästä nauttimaan myöskään talven ja lumen riemuista. Pallonpelaaminenkin on mahdotonta, kun jäällä ei kerta kaikkiaan pysy pystyssä.
Tänään sitten kun olimme ulkoilemassa, saimme vielä vesisateenkin niskaamme ja lopulta ketään ei enää huvittanut ulkoilla, päätimme tunnin ulkoilun jälkeen mennä sisälle, ja kaivaa esille muovailuvahat. Muovailu olikin lapsista niin kivaa, että ruokailukin siirtyi hivenen myöhäisemmäksi kuin yleensä.
Ruokailun jälkeen harjoittelimme joulujuhlaan lauluja, Tuiki, tuiki tähtönen- ja Pukki ovella kolkuttaa-laulua. Aika hyvin laulut menivät, vaikkakin ryhmässä on yksi lapsi, joka laulaa aina muutaman sana perässä ja lujaa, joten meidän ryhmän laulu kuulostaa lähinnä siltä kuin vetäisimme sitä yhtä lasta äänellisesti perässämme. No harjoitus tekee mestarin, vai kuinka?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti