"Isojen" juttuja

Perhepäivähoitoryhmässä lasten ikäjakauma on n.9kk-6v, joten lapsille pitää olla monenmoista lelua, peliä ja virikettä tarjolla ikäjakauma huomioiden. Tarvikkeiden säilytys vaatii sitten oman suunnittelunsa, jotta tarvikkeet olisivat lasten saatavilla. Yksinkertaisin tapa on tietysti säilyttää tarvikkeet kaapeissa, joista lapset saavat pyytäessään tarvikkeita tai sijoittaa pienimmille sopimattomat tarvikkeet riittävän korkealle hyllylle.

Meillä isojen tavarat ovat pääsääntöisesti sijoitettu korkealle, jopa niin korkealle etteivät lapset itse saa niitä otettua vaan tarvitsevat aikuisen apua. Ja kun ryhmässä on kolme isoa ja yksi pieni niin isojen tavaroille on enemmän käyttöä. Osittaiseen ongelmanratkaisuun hankin Ikean Trofast -sarjan seinähyllyn, joka kiinnitettii seinään sen verran ylös, että isommat ylettävät ottamaan laatikot alas. Näihin laatikoihin on nyt sijoitettuna Geomagit, silityshelmet ja ompelukuvat. Laatikoista löytyy myös sekalainen seurakunta askartelutarvikkeita. Hyllyn päälle löysi tiensä muutama muukin tarvike ja pari laatikkoa jäi ylikin, mutta niistä sitten toisella kertaa lisää.
 

Sängyt uusiksi

 

Kesälomaa edeltävällä viikolla laitoin hoitolasten sängyt jälleen kerran uusiksi. Tällä kertaa uusimisidea lähti, kun yksi tiimin hoitajista siirtyi hoitajaksi päiväkotiin ja häneltä jäi yksi neljälle lapselle soveltuva kerrossänky. Ei muuta kun syötti paikalliseen face-kirppikseen, josko joku tarvitsisi meidän käytössä olevat sängyt, eli kolmen lapsen sohva/sarjasängyn  sekä pidennettävän kerrossängyn. Sängyille löytyi nopeasti ostajat ja niin meille kotiutui uusi sänky ja saatiin lisää lattiatilaa leikeille.

Tässä huoneessa on ollut alle kymmenen vuoden aikana useampia: kerrossänky ja sohva, kerrossänky ja pieni sarjasänky, kaksi kerrossänkyä, kerrossänky ja sohva/sarjasänky ja nyt siis kerrossänky neljälle lapselle. Lisäksi sitten matkavuoteita tarvittava määrä pienimmille.

Olisiko tämä sänkyversio sitten se viimeinen?

Mihin päivät kuluu?

Perhepäivähoitajan päivät ovat yleensä pitkiä, ja silti joskus tuntuu siltä että päivä loppuu kesken. Työ on muuttunut tämän 24 vuoden aikana melkoisesti. Työstä on selkeästi tullut tavoitteellisempaa ja jollain tavalla myös määrätietoisempaa. Osa asioista sujuu vanhastaan aika lailla vasemmalla kädellä, mutta välillä saa oikein miettiä, mitä mikäkin asia oikeasti käytännössä tarkoittaa. Työn kuvaan ovat tulleet erilaiset tekniset laitteet ja monenmoiset "paperityöt", jotka nekin usein kyllä tehdään nykyisin koneella. 

Hoitajan päivään kuuluu lastenhoidon lisäksi mm. ruoanvalmistus, siivous, työvälineistä huolehtiminen ja niiden päivittäminen sekä erilaiset suunnittelut ja seurannat.

Oma päiväni muodostuu jotenkin seuraavalla kaavalla:

• 6.30 Herätyskello soi, vaatteet päälle, kahvojen, ovien ja muiden kosketuspintojen pyyhkiminen
  

• 7.00 Työpäivä alkaa aamupalan teolla ja lounaan valmistelulla, ensimmäiset lapset (2) tulevat hoitoon    viimeistään 7.15 ja katsovat yleensä Pikkukakkosta. Astiapesukoneen tyhjennys ja jos ehdin tarkistan sähköpostin ja WA -viestit

• 7.45 seuraava lapsi tulee ja katsoo hetken myös Pikkukakkosta. Tähän mennessä olen pakannut lounaan mukaan jos syödään ulkona tai jos syödään sisällä niin ruoka on puolivalmiina ja kodinkoneet ajastettuna. Kesällä pakattuna on myös vesipullot ja muut tykötarpeet ulkoiluun.

• 8.00 viimeinen lapsi tulee ja aletaan aamupalalle, jonka syömiseen menee 15-30min. Aamupala ja lounastiskit koneeseen, kun viimeiset vielä syö
  

• (8.15) 8.30 katsotaan mitä tänään tehdään, päivä, kuukausi jne. Puhutaan ajankohtaisesta "teemasta" , joka tällä hetkellä tarkoittaa kaveritaitoja ja siihen liittyviä tunteita. Lapset käyvät vessassa (ja taas kosketuspinnat pyyhitään)
  

• (8.45)9.00 puetaan ja lähdetään ulos 

• 11.00 sisälle ja lounaalle tai jos lounas mukana

• 12.00 sisälle, vessaan ja sänkyyn unille, luetaan satu ja kuunnellaan musiikkia

• n. 12-14 unet Uniaikana luen postit ja viestit sekä vastaan niihin, jos on tarvis. Valmistelen välipalan, teen erilaisia valmistelutöitä seuraavalle päivälle tai iltapäiväksi. Pientä siivoilua tarpeen mukaan.
  

• heräilevät lapset tulevat kanssani keittiön pöytään ns. hiljaisiin hommiin

• (14.15)14.30 kun kaikki ovat hereillä syödään välipala

• Vapaata leikkiä/ sovittua tekemistä, jonka aikana siivoan päivän sotkut (wc/keittiö)

• 15.00 ensimmäinen lähtee kotiin

• "isojen" juttuja lasten kanssa

• 16.00 loputkin lähtevät kotiin

Näiden lisäksi on sitten tiimejä, työiltoja, vasukeskusteluja ja muita tapahtumia, joista osa vaatii valmistelua enenmmän tai vähemmän. Niitä tehdään sitten silloin kun aikaa riittää.  

Päivän aikana tulee tehtyä vähän kaikenmoista, eikä sitä itse edes mitenkään huomioi. Jotenkin vain kaikki tulee tehtyä. Leluja meillä pyörii ympäri taloa koko viikon, ja hyvin lapset jo tietävät perjantai tarkoittavan tarkempaa lelujen keräystä, kuin muina päivinä.

 

Kummallinen vuosi

Kevät on kummallista aikaa, talvi väistyy kesän tieltä, linnut laulavat, kukat puhkeavat kukkaan, toteutetaan talvella suunniteltuja retkiä, nautitaan päivä päivältä lämpenevästä ilmasta... Keväisin talven huolet lentävät ikkunasta pihalle ja ihmisten mieliin hiipii rauhallisuus ja loman odotusfiilis.

Mutta ei tänä keväänä. Ei, tänä keväänä puheenaiheena olivat työaika, tes, korona, lomautus, kiellot ja rajoitukset jopa eristyneisyys tai ahdistus.  Ei odoteltu lomamatkaa vaan sitä että tuleeko sitä kesää ollenkaan, ja jos tulee voiko siitä nauttia.

Nyt kesä on kohta taakse jäänyttä elämää, lomasta on nautittu kerrankin rauhassa, tekemättä oikeastaan yhtään mitään. Auton mittariin on pyöritelty tuhansia kilometrejä, metsiä on koluttu ympäri Suomea, tuntureita huiputettu, rotkojen pohjalla on käyty, kuunneltu koskien kuohuntaa ja kansallisnäkymiä katseltu. Opittu monta ihmeellistä asiaa sekä luonnosta että maamme historiasta. Kyllä meillä on kaunis maa ja hyvin mahtuu metsään jonottamatta. 

Elokuu on potkaistu käyntiin suunnittelupäivällä ja uuden lapsen kanssa harjoittelemalla. Pienen ihmisen suuri muutos vaatii paljon myös ryhmän isommilta lapsilta, kun pienen ikävä purkautuu itkuna milloin missäkin vaiheessa päivää. Isoista olenkin tosi ylpeä kuinka ovat hienosti ymmärtäneet pienen tarvitsevan unille mennessä silittelyä, ulkoillessa sylittelyä ja muutenkin enemmän huomiota ennen kuin hoidossa totutaan olemaan. 

 

Pienimmän hoitoaika on muita lyhyempi, joten päivän päätteeksi tehdään sitten koko porukalla "isojen" juttuja. Näitä odotellaankin sitten kieli pitkällä. 

 

Nautitaan nyt vielä kauniista ilmoista niin kauan kuin niitä riittää. Iloa ja valoa ihan kaikille meille.

Työaikaa?

Uusi työaikalaki tuo myös meille perhepäivähoitajille vihdoinkin selkeät työajat. Tai ainakin hyvin samanlaiset työajat kuin esimerkiksi päiväkodissa. Lakihan ei aiheuta juurikaan muutoksia niissä kunnissa, joissa työaikasuunnittelu on jo nyt tehty "järkevästi" eli lapsille varattujen hoitoaikojen mukaan. Tokikin oman haasteensa tuovat ne perheet, joilla on omassa työssä epämääräiset työajat. 

Muutos tuo työhön edes hivenen tasa-arvoisuutta siten, että nyt työnantajan täytyy miettiä miten toimitaan jos lapset jostain syystä myöhästyvät tai lähtevät sovittua aiemmin. Tähän asti on ajateltu, että hoitajan työaika määräytyy pääsääntöisesti lasten hoitoaikojen mukaan, sekä työnantajan määräämistä tehtävistä, joita ovat lähinnä erilaiset kokoukset ja paperityöt. Huhtikuun alusta työaika määräytyy suunniteltujen työvuorojen mukaan, vaikka paikalla ei olisikaan lapsia. Aamuisin ei enää tarvitse odotella lapsia palkatta vaan voi alkaa valmistelemaan päivää, ruokaa, askarteluja, siivota tms.

Voiko hoitaja poistua työpaikaltaan eli kotoaan? Tämä tulee mieleen silloin, jos lapset lähtevät ennen työajan päättymistä. Omasta mielestäni voi, koska ainakaan vielä ei ruoka tule valmiina perhepäivähoitoon, vaan se pitää käydä kaupasta ostamassa, samoin kaikki muutkin tarvikkeet, joita työssä tarvitaan. Ja epäilenpä ettei ne harvat päivät jolloin lapset lähtevät ennen aikojaan edes riitä siihen kaikkeen mitä pitää toimittaa kodin ulkopuolella. 

Ja kun niitä päiviä varmasti tulee, että lapset lähtee ennemmin kuin työaika päättyy, niin olisi hyvä olla jonkinlainen yhteisymmärrys työnantajan kanssa siitä mitä tämä aika tehdään. Eli vuoropuhelua tarvitaan, jotta päästään molempia osapuolia tyydyttävään ratkaisuun.

Nyt jos koska on siis uudenlaisen ajattelun opetteleminen: Työaikana tehdään töitä! Silloin ei kudota siskonpojille sukkia tai leivota lusikkaleipiä kummitytön häihin. Eli huolehditaan me hoitajat siitä, että itse asennoidumme omaan työaikaamme sitä arvostavasti.

Hyvää Pääsiäistä!