Tällä viikolla tapahtunutta...

Tämä viikko alkoi tuttuun tapaan leikkikentältä maanantaiaamupäivänä. Pienin hoitolainen oli jo mennessä sitä mieltä, ettei jaksa leikkikentälle kävellä, kun leikkikenttä on niiiin kaukana. Takaisin tulokaan ei meinannut onnistua, mutta päätti sitten kumminkin tulla mukaan, kun ei kävelytiellekään halunnut jäädä patsastelemaan. Maanantaina juttelimme taas eläinten talvesta ja tällä kertaa suojavärityksestä. Askartelimme ikkunaa koristamaan jäniksiä talvipuvuissaan.  

Tiistaina lähdimme liikuntahallille, ja tällä kertaa pienin pääsi rataskyytiin, matkaa hallille kun on hivenen enemmän kuin leikkipuistoon. Hallilla ryhmän vanhin tuppautui syliin istumaan, jota ei siis tee juuri koskaan, eikä ainakaan hallilla. Taisi vähän jännittää, kun illalla alkoi uusi harrastus.

Loppuviikko on sujunut mukavasti pikkupakkasessa luistellessa. Tänä vuonna on aivan mahtavaa tehdä luisteluretkiä, kun matka taittuu uutta kävelytietä myöten lähes koko matkan. Tänään ja keskiviikkona oli ihan kiva ulkoiluilma, mutta eilen kentälle osui kova ja kylmä viima, jota karkuun yritimme mennä hallin pukusuojaan, mutta ovi olikin lukossa. Koska pukusuojien pitäisi olla avoinna arkisin, soitin pari puhelua tuloksetta, mutta sitten hallilta tulikin kentänhoitaja, joka avasi pukuhuoneen oven ja pääsimme lämpöiseen syömään eväitä.  

Tänään lapset olivat oikein vauhdikkaita kentältä tullessa, joten hoitajakin sai pistää koipea toisen eteen ihan reippaasti, kun isoimmat vetivät kahta pienintä pulkalla niin että hoitaja meinasi rattaiden kanssa jäädä tienvarteen ihmettelemään. Kyllä turvallista reittiä on mukava kulkea.

Pakkanen paukkaa

Talvet ovat nykyään todella kummallisia, lämpötilat vaihtelevat kuin Saharan yössä hetkessä lämpöasteista pakkaselle.

Parina päivänä pakkasta on ollut ihan mukavasti, mutta onneksi sitten on ollut tyyntä, joten ulkoilemaan ollaan päästy kuitenkin hyvin. Tuuli ja pakkanen on aika arvaamaton yhdistelmä, ja kannattaakin mittarin tuijottamisen lisäksi  muistaa tarkistaa myös tuulitilanne.

Meidän ryhmässä ei onneksi ole tällä hetkellä ketään, jonka terveydentila ei sallisi ulkoilua, joten ulkoilun jälkeen vaatekerrosten alta on kuoriutunut lämpöisiä punaposkisia lapsukaisia.

Karhu nukkuu, karhu nukkuu talvipesässänsä

reilu 5v:n karhunpesä

Tällä viikolla ollaankin ehditty jo puuhata vaikka mitä, taitaa olla akut ladattuna kaikilla loman jäljiltä. Kolttosiakin ollaan ehditty tehdä, mutta niistä ei kerrota mitään, eihän? Paitsi ehkä vähän ollaan härnätty kavereita, olisiko kumminkin ikävä vähän jo vaivannut vai mitä lie?

Maanantai otettiin ihan rennosti ja ulkoilemaankin päästiin ihan normaalisti koko aamupäiväksi, kun ei sitä luvattua paukkupakkasta sitten tullutkaan.

Tiistaiaamuna heräsimme keskeltä lumipenkkaa yön lumimyräkän jäljiltä, onneksi ei kuitenkaan ollut pakko ottaa rattaita liikuntahallireissulle mukaan. Samaisen päivän iltapäivä sujuikin mukavasti, kun aurasimme aamupäivällä sataneen lumen lasten kanssa pois kaikilta kulkuväyliltä.  

Keskiviikkona pakkasimme pulkan täyteen luistimia ja lähdimme luistelemaan. Kävelyteitä ei vielä oltu ehditty aurata, joten osa matkasta tarvottiin umpihangessa pulkkaa kiskoen. Parin vuoden tauon jälkeen väistötilat vietiin pois kentältä ja pääsemme jälleen lasten kanssa luistelemaan ulkojäälle. Kyllä sitä onkin odotettu, innokkaimmat eivät olisi halunneet millään lähteä pois ja vielä vanhemmiltakin tilailtiin uutta luistelureissua illaksi.

Torstaina sitten saatiinkin pukea kurahousut jalkaan leikkikentälle, ja takaisin tullessa oltiin kuitenkin likomärkiä. Leikkikentän iso lumikasa oli kuitenkin lasten iloksi kasvanut varmaan metrin korkeutta maanantaista.

Alkuvuoden teemana meillä on eläinten talvi, ja tällä ensimmäisellä viikolla olemme tutustuneet karhun talvehtimiseen. Mitähän kaikkea siellä pesässä talvella tapahtuukaan? Käytiin tutustumassa netin kautta Ranuan karhuihin ja kurkattiinpa seurantakameran kuvaakin, mutta aika hankala sieltä oli karhua lasten kanssa kunnolla havaita. Torstai-iltapäivänä piirrettiin sitten omat kuvat karhun talvitoimista, emo pentuineen ja tietysti pennuille piti lelujakin kuvaan piirtää.

3½v:n karhunpesä

5v:n karhunpesä

Vuoden 2015 työt alkavat - ei ehkä niin hyvillä mielin

Vuosi alkaa jälleen, vuosi on 2015, työvuosia takana rapiat 18, ja nyt ottaa päähän ja lujaa!

Suurin ketutuksen aihe tällä hetkellä on kulukorvaus. Korvaukset pysyvät viime vuoden tasolla eli aamu- ja välipala 0,75€, lounas 1,77€ eli kolmen lapsen kulukorvaus ruoan osuudelta on 49,05€ / vko. Tällä rahalla lapsille tarjotaan siis viitenä päivänä viikossa aamupala (puuro, leipä, hedelmä, maito, levite), lounas (liha/kala/kana tms., peruna/riisi/makaroni tms., leipä, maito, levite, kasvis/juures tms.) välipala (kiisseli/jogurtti, tms., leipä, maito, levite, hedelmä/kasvis tms.). Nyt menee testaukseen riittääkö raha oikeasti terveelliseen, monipuoliseen ruokaan, joka täyttää suositukset ravintosisällöstä ja energiamärästä (2/3 päivittäisestä tarpeesta).  Ruoka-aineiden osalta kustannuskorvauksen tarkastelu on vielä kohtuullisen helppoa, mutta muun kustannuksen osalta kustannuksen osuus on täysin mahdotonta edes yrittää laskea. Seuraavassa lainaus vero.fi -sivustolta:

Verohallinnon yhtenäistämisohjeet vuodelta 2014 toimitettavaa verotusta varten:

Kustannuskorvauksen muita kustannuksia koskeva osuus sisältää korvauksen muista kuin ravintoaineista aiheutuvista tavanomaisista menoista. Tällaisia menoja ovat esim. huoneiston käytöstä, sähköstä, vedestä, lämmöstä, askartelutarvikkeista ja lapsen hoitoon liittyvistä puheluista aiheutuvat menot.

Oleellista tässä lainauksessa on seuraava kohta: tavanomaisista menoista, eli menoista joita syntyy tavanomaisesti siis ihan jokapäiväisessä olemisesta, mutta mikä osuus on lastenhoitotyön osuus? Menisi aika vaikeaksi erotella vaikkapa sähkön tai  veden osuutta, tai ainakin aika monimutkaista se olisi, jos joka kerta täyttäisi ensin ämpärin ja siinä siitä sitten annostelisi lasten osuuden ;) . Ihan tähän en siis kuitenkaan aio alkaa.

Muun  kustannuksen osalta tiedän jo etukäteen, ettei se ole riittänyt eikä tule riittämään kaikkeen mihin verottaja / työnantaja / muut asiaan vaikuttamassa olleet tahot kuvittelevat tai haluavat sen riittävän.

Siihen riittääkö kustannuskorvaus ja mihin se riittää vaikuttaa myös paljon mm. hoitajan asuinpaikkakunta ja asumismuoto. Tähänkään en ota mitään kantaa tässä kokeilussa. Tuloksista tulette kuulemaan sitten kun on jotain selvyyttä asiaan saatu.