TV?

Jälleen kerran keskusteluun on noussut kysymys television katsomisesta hoitopäivän aikana, joten kirjoitanpa minäkin siitä muutaman sanasen.

Ensimmäinen lapsuuden muistikuvani televisiosta on vuoden 1969 kuustudio, jossa seurattiin Neil Armstrongin astumista kuun kamaralle. Muistan kuinka heräsin ja hiippailin olohuoneen nurkalle salaa kurkistelemaan tätä ihmettä.

Nykypäivänä televisiosta tulee tunnista toiseen taukoamatta erilaisia ohjelmia, toisin kuin omassa lapsuudessani, jolloin televisiosta tuli ohjelmia vain iltaisin, ja varsinaiset lasten ohjelmat alkoivat vasta Pikku Kakkosen myötä v. 1977. Pikku Kakkosta katselimme mieluusti vaikka olimme jo pikku koululaisia ja ensimmäisistä Pikku Kakkosista muistan Lasse Pöystin kertoman iltasadun, johon Pikku Kakkonen päättyi. Pikku Kakkosen lisäksi muistan katsoneeni televisiosta joulukalenteria, jota odotettiin aina innolla. Television katselu oli kuitenkin jotain uutta ja ihmeellistä, eikä ollenkaan jokapäiväinen asia.

Nykylapsille televisio kuuluu elämään ja lapsista on hivenen outoakin ajatella, että televisiosta ei aina avattaessa tullut lasten ohjelmia, tai että lähetykset olivat mustavalkoisia. Vielä oudompaa lapsista on se, että ennen ei ollut videoita, dvd- tai blue ray-elokuvia, joita olisi voinut katsoa aina halutessaan.

Mitä lapset sitten nykyisin katsovat televisiosta? Lapsia kuunnellessa mieleen tulee se, että koska televisio suoltaa ohjelmaa ympäri vuorokauden niin päätös, siitä mitä lapset katsovat, on meidän aikuisten vastuulla. Moni lapsi katsoo aika paljon televisiota kotona, ainakin omien puheidensa mukaan. Katsotaan Salkkareita, Duudsoneita, Parhaita kotivideoita, ja paljon paljon muuta. Lisäksi lapset katsova paljon erilaisia tallenteita lasten ohjelmista.

Pitääkö sitten hoidossa vielä katsoa televisiota? Riittääkö siihen edes aikaa? Päivähoito pitäisi kuitenkin olla varhaiskasvatusta, joten jos televisiota katsotaan, niin eikö sillä pitäisi olla  jokin tarkoitus lapsen kasvatuksen ja kehityksen kannalta? Kuinka usein sitä televisiota sitten katsotaan, jos katsotaan? Ja erityisesti mitä sieltä katsotaan? Ja sitten vielä se tärkein kysymys: mikä vaikutus vanhempien mielipiteellä on?

Tautia liikkeellä



Jaa, mikä vessapaperi? En mä vaan mitään ole tehnyt!

Meillä on mahatauti kaatanut väkeä sänkyyn tällä viikolla ensin yksi lapsista oli oksentanut maanantai-iltana ja eilen aamulla seuraava lapsi oksensi täällä hoidossa, joten kotiin oli lähdettävä. Nyt vaan mielenkiinnolla odotellaan käydäänkö kaikki läpi mahatauti. Viime viikolla lapsilla vuosi nenät ja oma olo on ollut tukkoinen tällä viikolla. Hoidossa siis yleensä vain pari lasta kerrallaan tällä viikolla.

Eilen olimme lasten kanssa ulkona ja otimme myös koiran mukaan kun lähdimme pellolle. Pellolla emme kuitenkaan kauaa viihtyneet, koska tuuli oli aivan hirmuinen aukealla pellolla ja yksi lapsista sanoikin kasvojen jäätyvän. Tutkittiin sitten kaikki tienpientareet takaisin tullessa.

Lisäsin yhden uuden ohjeenkin tuonne ruokaohjeet-sivulle. Yllättäen tuli lasten mielestä niin hyvää, että sekin lapsi, joka ei koskaan maista mitään uutta ruokaa, söi tätä ruokaa oikein mielellään.

Ryhmästäni

Aina välillä saan kyselyjä ryhmästäni, mutta en niihin kaikkiin halua tai edes voi vastata. Askartelujen kohdalla olen usein kertonut minkä ikäiset lapset ovat työt tehneet, ihan vain suuntaa antavaksi tiedoksi siitä, minkä ikäisen kanssa askartelua voisi yrittää tehdä.

Meillä lapset ovat kaikki alle esikouluikäisiä, koska eskarit ovat hoidossa omissa ryhmissään. Omassa ryhmässäni lapset ovat 1-5-vuotiaita, joista nuorin vasta aloittamassa hoitoansa.

Miten sitten ryhmä toimii, miten isommat voivat tehdä "isojen" juttuja? Meillä on aika iso talo, joten lapset voivat siirtyä toiseen huoneeseen esim. kokoamaan legoja. Monet asiat meillä tehdään myös pöydän ääressä keittiössä, jolloin on helpompi valvoa, ettei pienimmät käy nappaamassa isompien juttuja. Tällaisia asioita ovat esim. palapelit, magneetit, useat pelit sekä monet "näpertelyä" vaativat hommat, kuten helmet, hamat, reikälevyt jne. Isommat, kauemmin hoidossa olleet lapset osaavat itse hakea tarvikkeita ja myös palauttaa ne takaisin paikoilleen käytön jälkeen.

Toisinaan pienemmät haluavat  tehdä samoja asioita kuin isommatkin, jolloin itse istun pienemmän vieressä ja puuhailemme tarvikkeilla yhdessä. Pienemmät usein kyllä tyytyvät myös johonkin korvaavaan toimintaan, kunhan vain saavat omasta mielestään olla muiden mukana.  

Lapsen aloittaessa hoidon kerron vanhemmille, että lapset pääsevät alusta asti tekemään asioita itse, meillä pienimmätkin mm. leipovat, maalaavat, muovailevat ja piirtävät sekä tietysti liikkuvat ja leikkivät itse. Ja sitten kun lapsen taidot kehittyvät ja intoa riittää, niin asioita opetellaan ensin turvallisesti yhdessä. Päivän aikana yritän välttää "turhia" rajoittavia kieltoja, jotka saattavat tukahduttaa lapsen luotaisen uteliaisuuden ja sitä kautta jopa hidastaa lapsen kehitystä.

Kiireinen viikko

Tämä viikko on ollut kiireinen, olemme olleet lähes joka aamupäivä lasten kanssa jossain menossa.

Maanataina olimme aamupäivän liikuntahallilla, joskin lähdimme aika ajoissa pois, koska lapsia ja hoitajia oli paljon ja käytössämme vain vain yksi lohko, koska koululaiset käyttivät kahta muuta lohkoa. Onneksi koululaiset eivät olleet ihan aamusta paikalla, joten lapset ehtivät juosta ja kiipeillä kuitenkin ihan riittävästi sille aamulle.

Tiistaina ulkoilimme metsässä, koska oma pihamme on niin jäinen, ettei siinä voi tehdä juurikaan mitään, kun ei voi kaivaa ja juosta ei uskalla, kun kaatuu koko ajan. Onneksi metsässä lumi ei ole tamppaantunut ihan niin tiukkaan. Ja metsässähän lapset viihtyvät vaikka kuinka kauan.

Keskiviikkona olimme kirjaston satutunnilla. Aiheena olivat sarjakuvat.  Tällä kertaa kuulimme tarinoita siitä kun Peppi tulee Huvikumpuun ja Peppi käy sirkuksessa. Lopuksi väritettiin sarjakuvahahmoja ja saatiin tarrat passeihin.

Tänään kävimme valokuvauksessa ja kaikki lapset olivat hienoissa vaatteissaan. Lapset olivat tosi reippaita ja ketään ei edes pelottanut. Toivottavasti kuvista tuli hyviä.

Arvonta suoritettu!

Arvonta on suorittu ja onnettarena toimi ryhmämme toiseksi vanhin lapsi, onnetar suosi tällä kertaa Tiina Söderbergiä, jolle olen ilmoittanut voitosta sähköpostitse.

Kortit lähtevät postiin heti kun olen saanut Tiinan osoitteen.

Onnittelut Tiinalle!

Arvonta: Ruokalorukortit

Joskus voi olla hyvä hieman rauhoittua ennen ruokailua. Keräsinkin netistä löytämiäni ruokaloruja tällaiseksi lorukorttisarjaksi. Kortit ovat kokoa A6 ja molemmin puolin laminoituja. Jokaisessa kortissa on loru ja loruun sopiva kuva. Lorukortteja on yhteensä 25, ja kansilehti.

 Ajattelin arpoa nämä kortit lukijoideni kesken. Voittaja julkaistaan täällä blogissa, ja voittajalle ilmoitan voitosta myös sähköpostitse/voittajan blogissa. Palkinto lähetetään voittajan ilmoittamaan osoitteeseen Suomessa.

Arvonnan säännöt ovat seuraavat:

• Jätä viesti tämän kirjoituksen kommentiksi
• Kaksi arpaa arvontaan voit saada julkaisemalla tai linkittämällä tämän arvonnan omaan blogiisi.
• Kolmannen arvan saat linkittämällä blogini/nappini omaan blogiisi pysyvästi
• Kommentti = yksi arpa
• Kommentti+arvonnan linkitys = kaksi arpaa
• Kommentti+ arvonnan + blogini linkitys = kolme arpaa

Huom! Älä kirjoita yhteystietojasi viestikenttään, vaan kirjoita sähköpostiosoitteesi sille varattuun kenttään. Kirjoita viestikenttään myös monellako arvalla osallistut. Myös aikaisemmat blogilinkitykset huomioidaan.

 Arvonta päättyy laskurin ylittäessä 25 000 kävijän rajan.

Laskiaistiistai

Tänään vietettiin laskiaista toisen hoitajan pihalla. Paistettiin makkaraa, juotiin mehua ja kaakaota. Muistettiin toki laskea mäkeäkin, tai siis lapset laskivat.

Meillä oli tosi kivaa ja oltiin onnesta mykkyrässä kun päästiin näin kivaan kyläpaikkaan.

 Ja hyvää naistenpäivää!

Allergiaruokavaliot perhepäivähoidossa II

Yksi lasten yleisimmistä ruoka-aine allergioista on maitoallergia, jota sairastaa arviolta n. 2,5% alle kouluikäisistä lapsista. Maitoallergian hoitona on maidoton ruokavalio, joka tarkoittaa sitä, että kaupassa on syytä jättää hyllyyn kaikki tuotteet, joiden valmistusaineluettelossa mainitaan maito, maitojauhe, hera, heraproteiini, kaseiini tai kaseinaatti. Maitoallergisen ruokavalioon eivät myöskään kuulu vähälaktoosiset tai laktoosittomat tuotteet, koska maitoallergikko reagoi nimenomaan maidon proteiineihin, joita on useita.

Nykyisin maidottomia "maito"valmisteita on hyvin saatavilla ihan normaaleista päivittäistavarakaupoista. Hinta tosin voi olla moninkertainen verrattuna maitovalmisteisiin. Maidottoman ruokavalion suunnitteleminen ja toteuttaminen ei kuitenkaan vaadi aina korvaavien tuotteiden käyttöä, vaan monesti ruoka voidaan valmistaa yksinkertaisesti ilman maitoa. Eli aina kun mahdollista valmistan kaikille samaa ruokaa, ja vain silloin kun esim. ruoan ulkonäkö tai rakenne vaatii, käytän maitoa korvaavia tuotteita.

Otetaanpa esimerkiksi meidän tämän viikon ruokalista:

Leipänä meillä yleensä Vaasan koulunäkki, levitteenä Keiju 70%, maitona (maidottomilla) Oatly Kaurajuoma+, lisäksi lapset haluavat nykyisin aamupalalla puuroa, jonka keitän veteen, vaihdellen hiutaleita.

Maanantai: Maksalaatikko (Saarioisten rusinaton), Marjakiisseli.

Tiistai: Lihamureke (jauhelihaa, korppujauhoja, mausteita, porkkanaraastetta)+ peruna, välipalaksi laskiaistiistain kunniaksi laskiaispullia (vesi, jauho, maidoton margariini, mausteet, hiiva), joihin maidottomille vaahdoksi Oatlyn vaniljakastiketta.

Keskiviikko: Lihakasviskastike (lihasuikaleita, kasviksia, vettä, Pirkka vaaleaa suurustetta, mausteita)+peruna, Ruisleipä+leikkeleeksi kinkkua

Torstai:Broilerrisotto (broileria, riisiä, kasviksia, mausteita), Kasvispiirakka (pohja: maidotonta Sunnuntai margariinia, vettä, jauhoja täyte: kasviksia, vaaleaa suurustetta, Keiju ruoka, mausteita)

Perjantai:Mannapuuro (veteen, ja ennen tarjoilua mukaan loraus Keiju ruokaa, jotta näyttää mannapuurolta), Kalapihvit (kalaa, korppujauhoja, mausteita, öljyä paistamiseen), perunasose veteen, jäätelönä maidottomille Rys-riisijäätelö

Maidotonta ruokavaliota ei siis kannata sekoitaan vähälaktoosiseen ruokavalioon, kuten joskus menneinä vuosina vastaani tullut hoitaja, joka etsi sitä maidottomalle sopivaa jäätelöä, kysyin sitten mitä jäätelöä lapsi on tottunut syömään, niin sanoi etsivänsä sitä banaani-suklaa jäätelöä. Tarkistin sitten vielä hoitajalta, jotta etsiikö maidotonta vain vähälaktoosista jäätelöä, jolloin hoitaja sanoi, että eikös se ole ihan sama! Kyseinen jäätelö ei kyllä ole maidoton... eikä edes vähälaktoosinen.

Päivän seikkailut

Tänään hoidossa on vain kaksi lasta, ja lähdimme käymään päiväkodilla ja kirjastossa. Meillä on päiväkodilla lelulainaamo, tai siis käytännössä yksi kaappi, josta saa käydä lainaamassa mm. pelejä. Tarkoituksena oli lainata Logico primo-peli. Lainaaminen tapahtuu käytännössä siten, että kaapissa olevaan vihkoon kirjoitetaan lainatun tavaran nimi, päiväys ja oma nimi, ja palautettaessa, merkataan tavara takaisin tuoduksi. Jostain syystä tämä merkkaamisasia on todella vaikeaa!

Tarkoituksenamme oli siis lainata Logico, no kun peliä ei kaapista löytynyt rupesin lukemaan lainausvihkoa takaperin, josko sitten selviäisi, mistä peli löytyisi. Ja löytyihän se peli sieltä, mutta viimeksi pelin oli kuitannut ulos hoitaja, joka ei edes enää ole hoitajana, ja päiväyskin oli pitkälle viime vuodelta. Joten peli on siis kateissa. Kyseisestä kaapista on usein pelejä kateissa, eikä yhtään mitään tietoa mistä niitä kyselisi, koska sinne vihkoon ei ole kirjoitettu mitään!

Päätin sitten kysellä lainaan kyseistä peliä päiväkodin puolelta, ja etsimme ympäri taloa kyseistä peliä, ja löysimme yhden pelialustan ja yhden korttisarjan, jotka sitten lainasimme. Päiväkodillakin tätä peliä on siis oikeasti useampi kappale, kyseinen päiväkoti vaan toimii fyysisesti kolmessa eri osoitteessa, joten siellä vasta tavarat taitaa olla milloin missäkin.

Kirjastossa kävimme vaihtamassa kuvakirjat uusiin, joten nyt on taas uutta luettavaa.

Allergiaruokavaliot perhepäivähoidossa I

Ruoan valmistaminen on osa perhepäivähoitajan työtä. Hoitajalta edellytetään tietämystä paitsi lapsen yleisestä ravitsemuksesta myös erityisruokavalioista. Pikkulapsilla ruoka-aine allergiat ovat yleisiä, ja ruokavaliot hyvinkin erilaisia. Hoitaja saattaa kokea ruokavaliot vaikeiksi tai vähintäänkin hankaliksi toteuttaa. Monesti kuitenkin mitä tiukempi dieetti sitä helpompaa on toteutus.

Allergisen lapsen ruoanvalmistuksessa yritän aina valmistaa kaikille samaa/samannäköistä ruokaa, allergiat huomioiden. Tämä on nykyisin yhä helpompaa, koska korvaavia tuotteita on tarjolla yhä enemmän ja saatavana lähes jokaisesta lähikaupasta. Lisäksi vanhempien tietämystä kannattaa käyttää hyväksi etsittäessä sopivia ruoka-aineita kaupan hyllystä. Allergialasten vanhemmilla on yleensä todella paljon tietoa allergioista ja sitä kautta juuri omalle lapselleen sopivista tuotteista.

Kerron tässä nyt muutamia kokemuksiani allergialasten hoidosta ja siitä miten se vaikuttaa ruoanvalmistukseen. Itse olen hoitanut vuosien aikana useita allergialapsia, ja myös omilla lapsillani ja itselläni on erilaisia ruokarajoitteita.

Reilu 20 vuotta sitten omalla lapsellani todettiin erittäin laaja ruoka-aineyliherkkyys, joista suuri osa oli ns. ristiallergioita siitepölyille. Meillä ei esimerkiksi voinut kuoria perunoita tai raastaa porkkanoita sisätiloissa koivun kukkimisaikaan. Suurimman haasteen toivat kuitenkin mausteet, joten meillä ruoka valmistettiin aina alusta lähtien itse, ja esimerkiksi makkararuokaa meillä ei tehty koskaan, koska silloin ei vielä ollut saatavilla mausteettomia ja lisäaineettomia makkaroita. Meillä oli myös aina eväät mukana, jos olimme pidemmällä retkellä, koska emme voineet poiketa syömään ihan minne vain. 

Vaikeasti kala-allergisen lapsen ollessa hoidossa meillä ei voinut valmistaa kalaruokia, koska lapsi sai allergiareaktioita jo kalan hajusta. Kalaruokaa tehtiinkin sitten aina silloin, kun lapsi oli pois hoidosta.

Yksi haastavimmista allergioista mausteallergoiden lisäksi mielestäni on ollut rypsiallergia, öljyssähän ei periaatteessa ole allergeenejä, koska se ei sisällä proteiineja, mutta koska allergia selvittely vaiheessa lääkäri oli sulkenut myös rypsiöljyn mahdollisten jäämien takia pois ruokavaliosta, niin silloinhan niin pitää toimia. Suomessa ei tuoteselosteessa tarvi mainita mistä kasviöljystä on kyse, niin kaikki se missä lukee kasviöljy pitää varoiksi jättää kaupan hyllyyn. Tälle lapselle valmistin itse levitettä joka koostui voista, auringonkukkaöljystä ja vedestä.  

Yllättäen yksi helpoimmista allergiaruokavalioista on ollut sellainen, jossa lapsella on ollut kiellettyjen ruoka-aineiden sijasta sallittujen ruoka-aineiden lista. Aluksi listalla oli vain n. viisi ruoka-ainetta: yksi vilja, yksi liha ja muutama kasvis, lisänä apteekin äidinmaidon vastike. Oikeasti ei paljon tarvinut miettiä mitä laittaisi ruoaksi, kun ei ollut paljoa mistä valita.  

Tästä aiheesta voisi kirjoittaa vaikka kuinka, joten... Jatkoa odotettavissa...